Tilaajalle

Vaasa hakee tosissaan kunnollista kasvuloikkaa - samalla kuitataan alijäämää

Kaupungin talous on vähän sama asia kuin valtion talous. Se pysyy aina pinnalla ja eteenpäin mennään vaikka kuinka nilkuttaen.

Vaasan nykyjohto on otteiltaan dynaaminen. Se on sitouttanut vähän kuin kaupungissa vierailleet kommunistisen Kiinan akkuteollisuusihmiset niin julkisen toimijan kuin markkinaväen yhteisiin hankkeisiin.

Esimerkkeinä Wasaline, Wasa Station ja Kvarken Ports sekä jossain määrin itse akkutehdashanke.

Paljon on rakennettu ja kehitetty, mutta sitten vuodesta 2013 alkoi heikko kehitys. Työpaikkojen määrä alkoi laskea ja neljässä vuodessa vuoteen 2016 työpaikat vähenivät yli 1 800:lla. Kaupungin talous putosi vuonna 2014 alijäämäiseksi ja siellä se on pysynyt kohta viimeiset viisi vuotta.

Työpaikkojen väheneminen ei ole seurannut maan bruttokansantuotteen kehitystä, sillä jo vuodesta 2015 alkoi heiveröinen kasvu, joka sitten jatkui varsin hyvänä kolmisen vuotta aina kuluvaan vuoteen saakka.

Työpaikkatiedot ulottuvat vuoteen 2016. Heiveröisen kasvuvuoden 2015 jälkeen kehitys työllisyydessä on ollut loistava Vaasassa.

Työttömien määrä on laskenut kaikkiaan liki 900:lla ja avointen työpaikkojen määrä kasvanut noin 500:lla.

Suomi on rakenteellisen jähmeyden tilassa. Toki nuoret ihmiset, lähinnä opiskelijat muuttavat paremman tulevaisuuden takia, mutta iso osa ei.

Tämä näkyy selkeimmin työttömien ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmana. Toki inhimillisyys on otettava huomioon. On vaikea muuttaa jos elämäntyönä säästetty oma koti onkin menettänyt arvoaan rajusti. Silloin jää paikalleen, varsinkin jos puoliso on vielä töissä.

Kaiken takana väijyy sitten syntyvyyden romahdus, joka pistää monta asiaa uusiksi. Vaasassakin luonnollinen väestönkasvu on nollassa.

Vaasa vahvana kaksikielisenä, kansainvälisenä ja maahanmuuttajien kaupunkina on kokenut ikävän kehityskulun ja varsinkin tulevaisuuden kannalta.

Kaupunki menetti vuodesta 2015 vuoteen 2018 noin 990 suomenkielistä asukasta. Kaupungin ruotsinkielinen väestö kasvoi 264 ja vieraskielinen 661 hengellä. Kaupungin asukasmäärä kasvoi 67 ihmisellä.

Tilasto vuodelta 2018 kertoo. että kaupungista muutettiin muualle Suomeen enemmän kuin kaupunkiin muutettiin muualta Suomesta.

Tähän tilanteeseen kaupunginjohto on reagoinut kiitettävästi.

Vaasan kaupunki aloitti valtakunnallisen imagokampanjan. Se alkoi humoristisella Suomen Vaasa-katujen vaasalaistamisella, jossa somen välityksellä kerrotaan Vaasan mainioista puolista.

Kampanja on kohdistettu millenium-ikäisille suomenkielisille, joiden halutaan muuttavan Vaasaan.

Loppuvuonna nostetaan kaupunki suomalaisten tietoisuuteen ja lisätään kaupungin vetovoimaa. Ensi vuonna kampanjaan liittyvät yritykset ja muut toimijat ja se jatkuu rekrytointikärjellä.

Kaupunginjohtaja Tomas Häyryn budjettiesityksen on mentävä läpi hallinnossa.

Ensi vuonna kumulatiivista alijäämää on purettava 20 miljoonalla eurolla, muuten Vaasa on kriisikunta ja ministeriön virkamiehet tulevat tarkastamaan kaupungin talouspäätökset. Se olisi ikävää valtakunnallista mainosta.

Tuo purku vaatii siis 20 miljoonaan tuloksen ja sen saavuttaminen edellyttää 0,5 prosenttiyksikön veronkorotusta ja kahden prosentin juustohöyläleikkauksia.

Kaupunginvaltuusto on siis pakkopäätösten edessä.

Myöskään valtio ei saa enää töpeksiä verojen tulouttamisessa kaupungille.

Vaasa on nyt noin 250 asukkaan väestökasvussa. Jatkoa ajatellen uuden kauppakeskuksen rakentamisilmoitus tai jokin muu yritysinvestointiuutinen loisi uskoa tulevaisuuteen.

Toivossa on hyvä elää, mutta ensin nuo kovat päätökset.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta