Tilaajalle

Uusi vesilasku ei ole saanut kansaa takajaloilleen - Ilman hulevesimaksua Vaasan kaduilla pääsisi soutelemaan

Kaupunki aikoo kerätä vaasalaisilta hulevesimaksulla noin 700 000 euroa, mutta summa ei taida alkuunkaan riittää siihen, mihin pitäisi.

– Kyseenalaista on, epäilee Pertti Lähteenmäki, kaupungin kuntatekniikan johtaja.

Tekemistä riittää, sillä kertyneillä rahoilla estetään tulvavahinkoja eli sitä, että Vaasan kaduilla ja puistikoilla virtaisi vettä valtoimenaan.

– Keskustassa olisi tosi ikävä kulkea, ellei hulevesijärjestelmä veisi vesiä pois. Pitäisi varmaan liikkua veneellä, Lähteenmäki aprikoi.

Järjestelmä on toki rakennettu valmiiksi, mutta putkien ylläpito ja huoltaminen ja lisärakentaminen eivät ole halpaa hupia.

– Tähän asti kunnostukset on kustannettu verorahoilla. Nyt on laitettu myös kiinteistönomistajat maksumiehiksi.

Asukkailta kerätyllä noin 700 000 eurolla huuhdotaan putkistoja, perataan kaupunkia ympäröiviä avo-ojia ja kunnostetaan pumppaamoja.

– Joka vuosi huuhdellaan tuhat kaivoa keskustan alueella, Palosaarella ja Kotirannassa. Jokin on aina tukossa, Lähteenmäki sanoo.

Uusille asuntoalueille rakennetaan jatkuvasti uusia hulevesijärjestelmiä.

– Työn alla on useita, ja useita olisi jo pitänyt aloittaa.

Akuuttia hätää ei ole missään, mutta jotkin alueet ovat hankalampia pitää kuivana kuin muut.

– Asemanseutu on ongelmallinen alue. Maanpinta on siellä huomattavasti ympäröivää maastoa alempana. Alueen kaivot on kuitenkin saatu aika hyvin vetämään. Ne ovat joka vuosi huuhtelu- ja puhdistuslistalla, Lähteenmäki sanoo.

Pukinjärvellä on myös ollut ongelmia, samoin askarruttaa Ravilaakson uusi rakennusalue. Alue sijaitsee vain vähän merenpinnan yläpuolella ja alueen maaperä on savinen.

Siltatyömaa repi Alskatintien auki, ja sitä käyteltiin hyväksi myös hulevesirakentamisessa.

– Uusittiin siinä runkolinjaa samalla kun kerran katu on avattu.

Vähässäkyrössä taas riittää ojien perkuuta.

– Siellä on suuria tontteja, eikä siellä ole katujen alle rakennettua hulevesijärjestelmää eikä kaivoja vaan ojat vievät liiat vedet pois. Ne täytyy pitää auki.

Ilmastonmuutoksesta ja sateiden lisääntymisestä huolestuneet kaupunkilaiset eivät ainakaan vielä saa kaupungin katutekniikan väeltä tukea murheilleen. Lähteenmäki ei katso ilmastonmuutoksen lisänneen työtaakkaansa.

– Ei sitä huomaa missään, tosin olen ollut tällä paikalla vasta puolisentoista vuotta. Kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla toinen.

Virkamiehet säästyneet ärräpäiltä

Kaupungin keräämä hulevesimaksu ei ole aiheuttanut asukkaissa parran pärinää.

– Palaute on ollut maltillista ja asiallista, kuten toivoimmekin. Joitakin kirjallisia muistutuksia on tullut, mutta nimetöntä palautetta on tullut tosi vähän, sanoo palvelusihteeri Virva Hirvi-Nevala.

Huonotuulinenkin asiakas on saatu asiallisella neuvonnalla leppymään.

Eniten Hirvi-Nevala on joutunut selvittämään laskutuksen perusteita. Siihen tivataan "järjellisiä perusteita".

– Laskutus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, ei siihen, onko tontilla jo hulevesijärjestelmä vai ei, Hirvi-Nevala tähdentää.

Soittajille tehdään selväksi, että maksun suuruus riippuu kiinteistön koosta ja sen käyttötarkoituksesta.

Vielä ennen vuotta 2014 huleveden viemäröintikustannukset sisältyivät Vaasan veden jätevesimaksuun. Nyt hulevesi ei enää liity vesilaskuun mitenkään.

Ongelmatilanteissa Hirvi-Nevala kehottaa vanhojen tonttien omistajia neuvottelemaan hulevesistä naapureiden kanssa ja laatimaan tarvittaessa yhteisen kannanoton.

–Yksittäiselle tontille emme tee järjestelmiä, mutta ryhmässä on enemmän voimaa.

Hulevesi elvyttää puutarhan

Lain mukaan tontin omistajan on ohjattava ja imeytettävä vesi tontillaan, ettei sitä ei pääse virtaamaan muiden pihoille tai yleisille alueille.

Parhaiten huleveden saa hyödynnettyä kasvien kastelussa. Sadevesi on parempaa ja myös edullisempaa kasteluvettä kuin käsitelty vesijohtovesi.

Mitä runsaampi kasvillisuus on, sitä enemmän se sitoo vettä ja myös haihduttaa sitä ilmaan.

Kovien pihakatteiden sijasta kannattaa käyttää vettä imeviä pintoja. Hiekka- ja sorapinnat imevät tehokkaammin vettä kuin tiiviisti laatoitetut alueet,.

Lähde: Puutarhaliiton Timo Taulavuori

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta