Tilaajalle

Tutkija: Kun lukivaikeus kuormittaa koululaista tai lukiolaista, hän tulee valmiiksi uupuneena seuraavaan oppilaitokseen

Jopa yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat nykyään uupuneita. Asiaa Jyväskylän yliopistossa tutkinut Minna Torppa on siitä todella huolissaan.

– Sitten tullaan yliopistoon jo valmiiksi uupuneina, hän sanoo.

Torppa oli torstaina pääpuhujana vaasalaisen Datero ry:n 20-vuotisjuhlaseminaarissa. Hän työskentelee apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja on väitellyt tohtoriksi psykologiasta, oppimis- ja lukivaikeuksista. Datero tarjoaa apua ja välineitä luki- ja oppimisvaikeuksista kärsiville.

Torpan mukaan uupumus liittyy myös lukivaikeuteen: Se on se stressaavaa ja raskasta.

– Toisaalta voi myös huomata olevansa huonompi kuin muut. Jos se lähtee laajenemaan itsetunnon ongelmaksi, se on yksi mahdollinen mekanismi, miksi sitten tulee uupumus, Torppa sanoo.

– Jos ymmärtää, että lukivaikeus osa itseä, se estää sitä, ettei tule uupumusta tai isompaa ongelmaa, hän jatkaa.

Torpan mielestä menossa on "jännä maailmanaika". Erilaisuutta hyväksytään enemmän ja enemmän kaikessa, mutta toisaalta kilpailullisuus ja tavoitteellisuus ajavat tilanteeseen, jossa uuvutaan enemmän ja enemmän.

– Se on jännä ristiriita.

Dateron toiminnanjohtaja Marja-Sisko Paloneva uskoo, että uupumusta tulee myös ulkoisista odotuksista ja paineista.

– Jo peruskoulussa ja varsinkin ylemmillä asteilla on enemmän sellaista tietoista painetta, että nyt pitää tsempata päästäkseen haluamalleen uralle, hän sanoo.

Lukivaikeudet eivät ole mikään pieni ongelma. Palonevan mukaan monilla aikuisilla lukeminen on kymmenvuotiaan tasolla.

– Eihän sillä tule toimeen yhteiskunnassa, joka on näin tekstipohjainen, hän sanoo.

Dateron Älykkäitä välineitä – Parempia tuloksia -hankkeen projektijohtajan Sonja Haga-Ericksonin mukaan kirjoitettu kieli ei ole luonnollinen ihmiselle.

– Puhuttu kieli on biologinen, se on geeneissämme. Aivojemme rakenne on suurin piirtein samanlainen kuin 30 000 vuotta sitten. Kirjoitettu kieli tuli noin 5 000 vuotta sitten, omat aakkosemme noin 2 000 vuotta sitten. Samat vanhat aivot ovat suht hitaasti oppineet näitä käsittelemään, Haga-Erickson kertoo.

Hän ottaa esimerkin junalipun ostamisesta, mikä voi olla erittäin stressaavaa lukihäiriöiselle, kun kaikki pitäisi tehdä netissä.

– Kaikki palvelut ovat lukemisen ja kirjoittamisen takana. Opiskeluissakin vaan lisätään itsenäistä opiskelua. Se on aika vaativaa, jos on lukivaikeus tai edes haasteita sillä puolella, Haga-Erickson sanoo.

Palonevan mukaan lukemisen apuvälineet, esimerkiksi silmälasit, auttavat ihmistä käyttämään koko kapasiteettiaan.

– Älykkyydellä ja lukivaikeuksilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jopa sellaisilla työnsankareilla, joilla on valtavat tavoitteet ja lahjakkuutta, voi olla lukivaikeus, hän sanoo.

Torpalta kysytään usein, että pitääkö olla huolissaan, jos 5-vuotias ei vielä lue. Hän vastaa, ettei pidäkään lukea.

– Koulu on kahden vuoden päästä ja siellä kyllä osataan opettaa lukemaan.

Torppa näkee ristiriidan siinä, että lukuvaikeuksista tiedettäisiin jo varhaisessa vaiheessa.

– Pitäisi osata suhtautua siten, että miettisimme lapsen ikään sopivia tukitoimia. Koulun ei pitäisi siirtyä kotiin. Se ei saa olla arvo, että opittaisiin lukemaan 3-vuotiaana, hän sanoo.

Torppa kehottaa aikuisia lukemaan pienille lapsille.

– Kielikyky kehittyy, ja se kantaa lukivaikeudenkin kanssa eteenpäin. Jos keskitytään vain vaikeuteen, se menee hukkaan.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta