Tilaajalle

Teemu Almén käy punttisalilla viidesti viikossa vegaaniruoan voimin – "Siitä ei jutella pukuhuoneessa"

Vimpeliläislähtöinen Teemu Almén koki reilu kaksikymmentä vuotta sitten koko elämänkatsomustaan muuttaneen herätyksen.

Vimpelistä Lahteen parikymppisenä muuttanut Almén kiinnostui ympäristöstä sekä ihmis- ja eläinoikeuksista.

– Maalaispojan maailma aukeni yhtäkkiä, Almén kuvailee.

Almén aloitti kasvissyönnin, siirtyen pian käyttämään ainoastaan kasvipohjaisia tuotteita. Vegaanin elämä 1990-luvun puolivälin Lahdessa ei ollut vain sanottu ja tehty.

– 90-luvulla oli julkaistu Vegaanin käsikirja, mihin kaikilla opiskelijoilla ei ollut varaa. Sitä lainattiin eteenpäin ja luettiin kuin Raamattua.

Parissakymmenessä vuodessa vegaanin elämä on helpottunut huomattavasti noista ajoista.

Nykyisinä kasvisruokabuumin aikoina pienemmistä lähikaupoistakin löytyy vegaaneille soveltuvia valmisruokia ja netti on pullollaan tietoa ja reseptejä.

Alménin mukaan ihmisten ennakkoluulot veganismista eivät ole muuttunut samaa tahtia ruokakauppojen valikoimien kanssa. "Mitä sinä sitten syöt?" on edelleen yleisin Alménille esitetty kysymys.

– Jotkut minunkin pitkään tuntemista ihmisistä ovat voineet yllättyä vegaaniudestani.

Aiheeseen liittyy myös paljon ulkoisia stereotypioita. Stereotypioista kun puhutaan, niin Almén itse on kuin lihasyöjän mallikirjasta pitkine partoineen ja lihaksikkaine vartaloineen.

– Vegaani kuvitellaan huovutettu hippihattu päässä kulkeviksi tädiksi, fantasiamaailmassa eläväksi kukkaistytöksi tai pilvipäissään kitaraa soittavaksi hinteläksi piipertäjäksi, ei jalat maassa kulkeviksi yrittäjäksi, joka näyttää moottoripyöräjengin jäseneltä, Almén vertaa.

Almén on kulkenut pian kymmenen vuoden ajan kuntosalilla viisi kertaa kertaa viikossa. Voimailupiireissä veganismi on marginaalinen aihe.

– Ei siitä jutella miesten pukuhuoneessa. Jos totean joulun jälkeisistä kinkkukiloista puhuttaessa, ettei minulla ole sitä ongelmaa, ei siihen ole kukaan koskaan oikein yhtynyt, Almén naurahtaa.

Ihmisten mielessä elää sitkeänä käsitys siitä, ettei kehonrakennus tai punttisalitreeni onnistu ilman lihaa ja kananmunaa. Alménin mukaan kyse on pitkälti uskomuksista ja tottumiskysymyksistä.

– Kasvisvaihtoehtoja ei ole ollut kovin pitkään saatavilla, kun punttimaailmassa kaikkea on ollut tolkuttoman kauan. Jo muinaiset Schwarzeneggerit ja muut ovat kasvattaneet itsensä lihalla.

Almén muistuttaa että monissa kasvisproteiineissa tärkeiden aminohappojen koostumus on jopa parempi kuin lihassa.

Proteiinista punttien nouseminen ei jää kiinni.

– Saan päivän aikana proteiinia 150–160 grammaa, mikä on enemmän kuin olisi tarvetta.

Almén syö päivän aikana 6–8 kertaa ja valmistaa lähes kaiken ruoan itse. Lautaselta löytyy runsaasti kasviksia, vihanneksia ja erilaisia proteiininlähteitä. Proteiinien määrä on ainoa asia, mitä Almén laskee ruoasta.

Proteiinia hän ammentaa palkokasveista, kuten kikherneistä sekä tofusta, linsseistä ja seitanista.

– Seitan on todella stydiä kamaa, yli 30 prosenttia siitä on proteiinia, Almén kehuu vehnägluteenista valmistettua elintarviketta.

Myös uudet kasvisproteiinivalmisteet, nyhtökaura ja härkis, ovat lahtelaisen suosiossa.

– Nyhtökaurasta saa enemmän proteiinia kuin yhdestäkään lihasta.

Almén uskoo veganismin yleistyvän kasvisruokabuumin seurauksena myös kuntosalien puolella. Hän suosittelee ihmisiä kokeilemaan rauhassa ja rohkeasti kasvissyöntiä ja vegaaniutta, ilman ennakkoluuloja.

Samaa maltillista linjaa hän toivoo myös ruokavalioiden ympärillä käytävältä keskustelulta.

– Syöminen on henkilökohtainen asia. Kun sitä kritisoidaan, kritisoidaan koko sinun maailmankuvaa.

PASI LAPINKANGAS

Kommentoi

Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Nyt
  • Päivä
  • Viikko
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi


Osta Digilehti ja verkon kaikki sisällöt! 1kk vain 14,90€

Osta