Tilaajalle

”Siihen saa myydä aika paljon makkaraa ja pullaa” – Lausuntokierroksella oleva laki vaatisi sähköauton latauspisteen jopa nuorisoseurantalon pihaan

SEINÄJOKI

Kuhina Framin auditoriossa alkaa saman tien, kun Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola nostaa keskusteluun sähköautojen latauspisteet. Hallituksen lausuntokierrokselle juuri lähettämä lakiesitys ei sellaisenaan ole Kuntaliiton mieleen.

– Tästä voi tulla ihan jätevesiasetuksen kaltainen asia, Peltolakin ennakoi.

Laki velvoittaisi kunnat rakentamaan latauspisteitä julkisiin rakennuksiin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin. Mikäli uudessa tai laajasti korjattavassa rakennuksessa on yli 20 autopaikkaa, on niistä kymmenessä prosentissa oltava latauspiste. Vuoteen 2025 mennessä velvoite koskisi myös esimerkiksi nuorisoseurojen taloja.

– Siinä saa myydä aika paljon makkaraa ja pullaa, että saa rakennettua pihaan vaadittavat latauspisteet, Peltola hymähtää.

Asuintaloissa latauspisteet vaaditaan, mikäli asuntoja on enemmän kuin neljä. Siihen lakiesitys ei kuitenkaan ota kantaa, joutuuko myös autoton osallistumaan latauspisteen kustannuksiin.

– Yksi latauspiste maksaa tuhannesta kolmeentuhanteen euroon. Hallituksen esityksessä on myös todettu, että tarvittaessa latauspaikka pitää saada viipymättä, Peltola selventää.

Taloyhtiössä isännöitsijänä toimiva Harry Wallin toivoo Kuntaliiton korostavan lakiesityksestä antamassaan lausunnossa maalaisjärkeä.

– Kuka maksaa investoinnit? Entä, jos ei omista edes autoa, Wallin pohtii monen rivitaloasujan puolesta.

Haja-asutusalueilla on edessä omat ongelmansa. Runkoverkko ei välttämättä kestä latausta, mikä taas lisää verkon vahvistamistarvetta valtakunnan tasolla.

– Tätä asiaa ei ole vielä edes oikein mietitty. Itse olen joskus pohtinut, että mitäs sitten tapahtuu, kun sähköautoja on kolme miljoonaa, Peltola toteaa.

Laki vastaisi EU:n energiatehokkuusdirektiiviä, ja sen on ajateltu tulevan voimaan maaliskuussa.

Latauspisteiden kaltainen ongelma saattaa kunnille tulla myös hoitajamitoituksesta. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Hanna Tainion mukaan 0,5 riittäisi hoitajamitoitukseksi.

– Eikä tässä ole kyse siitä, ettei Kuntaliitossa arvostettaisi vanhuksia. Mikäli mitoitus nostetaan lain edellyttämälle tasolle, mistä löytyvät tarvittavat viisituhatta uutta hoitajaa, hän kysyy.

Tainio pohtii myös sitä, mitä tehdään kunnissa, jotka eivät pysty täyttämään lain vaatimusta.

– Otetaanko tarvittavat hoitajat kotihoidosta, hän toteaa.

Hoitajien lisäksi kunnissa on pula myös rahasta. Tainio muistuttaa, että kuntatalouden tasapainottamiseen tarvittaisiin kaksi miljardia euroa.

–Hallitusohjelma lupaa palauttaa tämän vuoden puolella kuntiin 237 miljoonaa euroa. Se on toki pientä ensiapua, hän toteaa.

Kuntatalouden ongelmat tulivat ehkä yllättäen. Kuntien verotulokertymä on 650 miljoonaa euroa ennusteita pienempi, mihin Tainio löytää parikin syytä.

– Tulorekisterin käyttö ei ole sujunut niin kuin olisi pitänyt, sieltä tulee 50 miljoonan euron miinus. Lähes 600 miljoonaa euroa on kadonnut verokorttimuutoksen takia. Joka kolmas meistä maksaa veroja liian vähän, hän sanoo.

Verotulot palautuvat, mutta tähän hätään ne eivät apua tuo.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta