Tilaajalle

Seinäjoen maa- ja kotitalousnaiset perustettiin 90 vuotta sitten tiedonjanoisille naisille, nykyään tärkeintä ovat ystävät ja yhdessä tekeminen

SEINÄJOKI

Seinäjoen maa- ja kotitalousnaiset täytti tänä vuonna 90 vuotta.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Outi Hantula on perehtynyt yhdistyksen historiaan vanhoja leikekirjoja ja pöytäkirjoja lukemalla. Niistä selviää, että yhdistyksen kaikkien aikojen ensimmäinen kokous pidettiin 6. tammikuuta 1929 Niemistön koululla Seinäjoella.

Hantulan mukaan yhdistys juontaa juurensa Maamiesseurasta, josta naisten alaosasto eriytyi ensin Naisvaliokunnaksi ja myöhemmin maa- ja kotitalousnaisiksi.

Syy naisten omalle yhdistykselle oli Hantulan mukaan naisten halu kouluttautua. Yhdistys järjesti jäsenilleen muun muassa kodin- ja puutarhanhoitoon sekä käsitöihin liittyviä kursseja.

– Yhdistyksen oma neuvoja opetti muun muassa vihannesten viljelyä ja säilömistä. Silloin naisten koulutusmahdollisuudet olivat heikot, eikä esimerkiksi kansalaisopistoja ollut, Hantula kertoo.

Erilaiset ruoka- ja käsityöaiheiset kurssit ovat edelleen olennainen osa yhdistyksen toimintaa, mutta eivät siksi, ettei oppia saisi muualta.

– On aivan eri asia tehdä ruokaa yhdessä kuin yksin kotona.

Naiset ovat opetelleet muun muassa palkokasvien, perunan ja villiyrttien käyttämistä ruoanlaitossa sekä voileipäkakkujen tekoa. Kouluttajana voi olla yhdistyksen oma jäsen tai ulkopuolinen henkilö.

Taannoin maa- ja kotitalousnaisilla oli valtakunnallinen roskareippailu-tempaus, johon myös Seinäjoen naiset osallistuivat.

– Keräsimme Prunttimäentien varrelta kaikki roskat ja kaupunki kävi sitten hakemassa säkit.

Kurssien lisäksi yhdistys järjestää jäsenilleen erilaisia retkiä, teatteri-iltoja ja muita tapahtumia. Naiset ovat matkailleet paitsi omassa maakunnassa ja Suomessa, myös muualla Pohjoismaissa ja Venäjällä.

Yhdistyksen 123 jäsenestä suurin osa on Hantulan mukaan eläkeläisiä. Muun muassa siitä syystä yhdistys on viime vuosina panostanut erityisesti liikuntaan.

Yhteinen viikoittainen kuntosaliharrastus alkoi kymmenen vuotta sitten maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisesta kampanjasta.

Hantulan mukaan jäsenet toteavat usein, että liikkumaan, teatteriin tai moneen muuhunkaan paikkaan ei tulisi yksin lähdettyä.

Jäsenet löytävät yhdistykseen usein äitiensä kautta. Hantulakin osallistui jo lapsena isoäitinsä ja äitinsä kanssa yhdistyksen tapahtumiin. Yhdistyksen alaikäraja on 16 vuotta. Hantulan mukaan tällä hetkellä nuorin on 17-vuotias, jonka äiti on myös jäsen.

Hantulan laskelmien mukaan 10 viime vuoden aikana jäseniä on tullut lisää 70. Pari vuotta sitten yhdistys siirsi kokouksensa Seuralaan, jotta kaikki mahtuisivat.

Hantula on ollut yhdistyksen puheenjohtajana 10 vuotta.

– Kun aloitin, kokouksissa kävi parikymmentä henkeä, nykyään nelisenkymmentä.

Usein aktiivinen jäsenyys alkaa Hantulan mukaan eläkkeelle jäädessä. Se on murrosvaihe, jossa ihminen usein kaipaa työnsä tilalle muuta tärkeää tekemistä. Hantula mainitsee, että yhteenkuuluvuuden tunne on ihmiselle tärkeää.

– Täällä on mahtavaa, samanhenkistä porukkaa. Moni on täällä saanut uusia ystäviä. Vanhemmalla iällä niitä ei usein ole helppo löytää.

Lisää aiheesta

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta