Tilaajalle

"Roska" silmässä olikin oma silmäluomi – Seurasimme yläluomileikkausta, joiden syynä ei läheskään aina ole ulkonäön korjaaminen

Eikö se ole kamalaa, kun joku sörkkii silmääsi?

Tätä ihmiset kyselivät, kun kuulivat, että olen antanut leikata roikkuvat yläluomeni. No ei se ollut kovin kamalaa. Pahempaa hammaslääkärissä käyminen on. Ilman vaivoja, kuten roskan tunnetta silmässä, en olisi kuitenkaan ryhtynyt tähän lystiin.

Moni luulee, että plastiikkakirurgia tarkoittaa vain kosmeettisia leikkauksia ja ulkonäön korjaamista. Useissa leikkauksissa taustalla on kuitenkin sairauden hoito.

Yläluomien ylimääräisen ihopoimun poistaminen ja luomen muotoilu on yksi yleisimmistä yksityissektorilla tehtävistä plastiikkakirurgisista toimenpiteistä.

Tällaisiin leikkauksiin hakeutuvat aivan tavalliset suomalaiset miehet ja naiset – eivät pelkästään julkisuuden henkilöt, joiden "leikeltyjä" kasvoja olemme tottuneet kummastelemaan iltapäivälehtien kuvista.

–Hyvin harvoin asiakas tulee kysymään leikkausta pelkästään esteettisistä syistä. Usein taustalla on erilaisia vaivoja, joita raskaat ja roikkuvat luomet aiheuttavat, sanoo plastiikkakirurgi Terhi Järvinen. Hän työskentelee Hämeenlinnassa sekä yksityisellä lääkäriasemalla että julkisessa terveydenhuollossa.

Roikkuva luomi voi kaventaa näkökenttää

Silmäluomien roikkuminen on tyypillinen ikääntymiseen liittyvä vaiva. Joillakin ylimääräinen ihopoimu alkaa perintötekijöiden takia laskeutua silmän eteen jo 40 ikävuoden hujakoilla. Tyypillisimmät potilaat ovat kuitenkin 50–70-vuotiaita.

Moni valittaa painon tunnetta silmäluomilla. Luomet tuntuvat raskailta. Jotkut joutuvat nostelemaan kulmakarvojaan ja otsaansa niin paljon, että heillä on jatkuva päänsärky.

Myös roskan tunne silmässä ja silmien vetistys ovat yleisiä vaivoja. Todennäköinen syy on, että yläluomet kääntyvät sisäänpäin ja ripset tai roikkuva iho hankaavat silmää.

–Myös näkökenttä sivuille kapenee. Sitä ei tosin useinkaan itse huomaa, koska vaiva tulee esiin vähitellen, Järvinen sanoo.

Jopa kaksi senttiä ihoa pois

Yläluomileikkaus tehdään tavallisesti paikallispuudutuksessa. Ylimääräistä ihoa poistetaan muutaman millin tai jopa puolentoista, kahden sentin leveydeltä. Arpi jää yläluomen uurteeseen piiloon, eikä sitä huomaa arkielämässä.

Ensimmäiseksi lääkäri Terhi Järvinen piirtää poistettavan ihoalueen rajat silmäluomelle. Puudutus sekä suoraan suoneen annosteltavat kipulääkkeet ja lievä rauhoitus tekevät oloni melko välinpitämättömäksi. Ei haittaa, vaikka radiofrekvenssiveitsi laulaa kasvoilla.

Aina voi lohduttautua ajatuksella, ettei lääkäri sentään silmää leikkaa, vaan silmänympärystä.

Ihopoimun lisäksi Järvinen poistaa luomesta pullottavaa rasvaa, joka teki luomesta raskaan. Tarvittaessa myös paksuuntunutta silmäluomen rengaslihasta voitaisiin ohentaa.

Jos taas roikkuvan luomen syynä on yläluomen kohottajalihaksen vajaatoiminta, luomet korjataan lyhentämällä kohottajalihasta.

Sairauslomaa tarvitaan viikosta kahteen viikkoa. Paranemista auttaa kylmäpussien pitäminen silmien päällä. Se vähentää turvotusta ja estää mustelmien syntymistä.

Jotkut lääkärit suosittelevat jälkihoidoksi myös lymfahoitoja, joita annetaan kauneushoitoloissa. Hoidot vähentävät turvotusta ja parantavat aineenvaihduntaa.

Leikkauksen avulla näkökenttä avartuu ja ilmekin muuttuu virkeämmäksi.

Milloin leikkaukseen kannattaa mennä?

Kuinka paha tilanteen pitää olla, jotta yläluomileikkaukseen kannattaa mennä? Miten paljon silmäluomen pitää roikkua?

Terhi Järvinen muistuttaa, että silloin kun kaikki on kunnossa, ihminen harvoin edes kiinnittää huomiota silmäluomiinsa.

Roskan tunne silmässä, kaikkinainen kaiherrus ja painon tunne luomella ajoivat tässäkin tapauksessa liikkeelle.

Viimeinen niitti olivat oikean silmän ripsirajaan ilmestyneet näppylät. Ne saatiin poistettua yläluomileikkauksen yhteydessä.

Vaivat loppuivat siihen. Jos ilme samalla hiukan virkistyi, se on vain ylimääräistä plussaa.

Leikkausta harkitsevan kannattaa ottaa yhteyttä silmäkirurgiin tai plastiikkakirurgiin. Molemmat tekevät leikkauksia.

–Nykyään leikkaukset ovat keskittyneet entistä enemmän plastiikkakirurgeille. Silmälääkäreitä työllistävät niin paljon kaihileikkaukset, jotka ovat hurjasti lisääntyneet viime vuosina, hän sanoo.

Kustannukset noin 1 500 euroa

Suuri osa silmäluomileikkauksista tehdään yksityisillä lääkäriasemilla. Omalla kustannuksellaan voi leikkauttaa pelkän esteettisen haitankin. Tällaista leikkausta ei korvata sairausvakuutuksesta.

Esimerkiksi yläluomen pienen ylimääräisen ihopoimun poisto katsotaan esteettiseksi korjaukseksi. Näkökenttää varjostavan ihopoimun poisto on sairauden hoitoa. Lääkäri määrittelee, kummasta on kyse.

Kela-korvaus on vain kymmenisen prosenttia toimenpiteen hinnasta. Korvausta suurempi hyöty potilaalle koituukin siitä, että lääketieteellisestä syystä tehdyn leikkauksen toipumispäivät lasketaan sairauslomapäiviksi. Silloin työntekijän ei tarvitse ottaa niitä varten palkatonta lomaa.

Yläluomileikkaukset maksavat yksityisillä lääkäriasemilla noin 1 500 euroa.

Julkisessa terveydenhuollossa kriteerit yläluomileikkaukseen ovat niin tiukat, ettei leikkauksia tehdä siellä kovin usein. Näkökentän rajoitusten pitää haitata merkittävästi esimerkiksi työntekoa.

Plastiikkakirurgi tekee muutakin kuin "kauneusleikkauksia"

Suuri yleisö tuntee plastiikkakirurgian edelleen "kauneuskirurgiana". Moni luulee, että plastiikkakirurgit tekevät vain kosmeettisia korjauksia.

–Edelleen jotkut ihmiset ajattelevat, että plastiikkakirurginen leikkaus tarkoittaa samaa kuin esteettinen leikkaus. Se on kuitenkin vain yksi osa työstämme, Terhi Järvinen huokaa.

Plastiikkakirurgiaan kuuluu myös korjaavaa kirurgiaa esimerkiksi erilaisten kasvainten, vammojen tai synnynnäisten kehityshäiriöiden hoitamiseksi.

Tyypillisiä ovat esimerkiksi iho- ja rintasyöpäpotilaiden korjausleikkaukset sekä palovammojen tai haavojen korjaukset.

–Plastiikkakirurgiksi hakeutuvilla on esteettistä silmää. Otamme huomioon myös ulkonäköseikat etenkin, jos leikkaus on kasvojen alueella, hän sanoo.

Konsultit ja kirurgit menevät sekaisin

Suomen plastiikkakirurgiyhdistyksen puheenjohtaja Eija Suorsa on huolissaan esteettisten hoitojen ja leikkausten harhaanjohtavasta markkinoinnista.

–Potilaat eivät välttämättä tiedä leikkaukseen mennessään, että heitä hoitava lääkäri ei olekaan plastiikkakirurgi vaan esimerkiksi lääkäri, joka ei ole saanut edes kirurgian peruskoulutusta.

Mainoksissa puhutaan usein esteettisistä kirurgeista ja plastiikkakirurgian konsulteista.

–Tämä on mielikuvilla tapahtuvaa virheellistä markkinointia. Suomessa on vain plastiikkakirurgian erikoislääkäreitä, joista osa tekee esteettisiä plastiikkakirurgisia leikkauksia, Suorsa painottaa.

Ulkonäköä voidaan jonkin verran muokata leikkausten lisäksi myös erilaisilla pistoksilla ja täyteaineilla. Botuliinitoksiinihoitoja saavat nykyään antaa vain lääkärit tai heidän valvomansa terveydenhuollon ammattilaiset. Täyteaineita voi sen sijaan pistää kuka tahansa, eikä se ole Suorsan mielestä hyvä.

–Silloin, kun potilasta hoitaa muu kuin lääkäri, potilasvahinkolaki ei koske annettuja hoitoja, hän sanoo.

Suomen plastiikkakirurgiyhdistys toivoisikin, että myös muut injektiohoidot kuin botuliinitoksiinipistoshoidot määriteltäisiin vaativaksi lääketieteellistä osaamista edellyttäväksi toimenpiteeksi, jolloin niitä saisivat antaa vain lääkärit.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset





Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta