Tilaajalle

Raju bakteeritulehdus vei 17-vuotiaalta Milla Lahdelta näön – hän sai siirrännäisen nuorelta luovuttajalta: ”Muuta en saanut hänestä koskaan tietää”

SEINÄJOKI

Ensihoitajaksi opiskelevan Milla Lahden , 24, oikea silmä sokeutui hänen ollessaan 17-vuotias, juuri peruskoulunsa päättänyt nuori nainen.

– Silmään tuli paha bakteeritulehdus, joka arpeutti sarveiskalvon ja vei lopulta näön. Näkö heikkeni kuukaudessa, hän kertoo.

Lahdelle tehtiin sarveiskalvonsiirto Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2012.

– Siirrännäisen kerrottiin olevan nuorelta ihmiseltä. Muuta hänestä en saanut koskaan tietää.

Lahti kuitenkin myöntää miettivänsä toisinaan, millaisessa tilanteessa siirrännäisen hänelle luovuttanut nuori menehtyi.

Nuorelta henkilöltä saatu sarveiskalvo on mahdollistanut Lahdelle itselleen pidemmän ajan siirrännäisen kanssa. Aikaa siirrännäisen toimivuudelle on Lahden mukaan annettu arviolta 15 vuotta.

– Tulee kuitenkin aika, jolloin minun pitää käydä vaihtamassa uusi sarveiskalvo, hän sanoo.

Aikaa uuden sarveiskalvon vaihtamiseen on Lahden mukaan vielä noin seitsemän vuotta jäljellä.

– Joskus se mietityttää, että uusi siirto on tulossa. Olen kuitenkin päättänyt, että en rupea ajattelemaan tämän hetken tilannetta sen pohjalta, että mitä jos näkökyky ei olekaan sen toisen siirrännäisen jälkeen enää yhtä hyvä.

– En halua, että tulevaisuuden leikkaukset rajoittavat elämää nyt, hän painottaa.

Lahden operoitu silmä on hänen omien sanojensa mukaan "se parempi silmä". Silmälasit hänellä on ollut pienestä saakka.

Parhaillaan vietetään elinsiirtoviikkoa. Viikon tarkoituksena on muun muassa muistuttaa, että jokaisella on oikeus olla hengenpelastaja.

Lahti on hyvin kiitollinen siitä, että hän sai oman näkökykynsä takaisin toiselta ihmiseltä saadun siirrännäisen ansiosta.

Hän ei itse kudossiirteen saaneena kelpaa enää elinluovuttajaksi. Myöskään verenluovutus ei tämän takia ole mahdollista.

– Ei ole mahdollista, vaikka haluaisin, koska minulla on toisen ihmisen kudosta, Lahti harmittelee.

Toiselta ihmiseltä siirrännäisen saaneena Lahti kuitenkin rohkaisee elinluovuttajiksi kelpaavia ihmisiä allekirjoittamaan elinluovutuskortin.

– Elinsiirrolla, jonka mahdollisuuksia ei aina ymmärretä, saadaan niin paljon hyvää aikaan. Itselläni ei ollut kyse hengestä, mutta joillakin on kyse elämästä, hän toteaa.

Sarveiskalvonsiirto on kudossiirto. Kudossiirteitä voidaan käyttää sairauksien, vammojen ja tapaturmien hoitoon. Ne eivät pelasta ihmishenkiä kuten elinsiirrot, mutta nopeuttavat toipumista ja parantavat elämänlaatua.

Viime vuonna Suomessa tehtiin yli 2 000 kudossiirrettä.

Yli 40 ihmistä odottaa elinsiirtoa Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

Yhteensä 12 eteläpohjalaiselle tehtiin elinsiirto viime vuonna. Tänä vuonna elinsiirtoja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen potilaille on tehty saman verran tähän mennessä.

Vaasan sairaanhoitopiirin alueella elinsiirron sai viime vuonna 15 henkilöä. Tänä vuonna 11 henkilölle on tehty elinsiirto Pohjanmaalla tähän mennessä.

Koko maassa tehtiin viime vuonna yhteensä 393 elinsiirtoa.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopistollisen sairaalan ylläpitämästä elinsiirtolistasta.

Elinsiirrot ovat vaikeimpien munuais-, maksa-, sydän- ja keuhkosairauksien paras ja usein myös ainoa hoitomuoto.

Munuainen on yleisin siirrännäinen, kertoo johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Etelä-Pohjanmaalla uuden munuaisen sai viime vuonna alta kymmenen henkilöä.

Vaasan sairaanhoitopiirin alueella uuden munuaisen sai kymmenen.

Koko maassa munuaissiirtoja tehtiin viime vuonna 238.

Tänä vuonna munuaissiirto on tehty noin kymmenelle eteläpohjalaiselle ja pohjalaiselle tähän mennessä.

– Seuraavaksi yleisin on maksansiirto. Niitä on vuosittain muutamia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella, Puolijoki sanoo.

Sydän- ja keuhkosiirrännäiset ovat hänen mukaansa harvinaisempia.

Niitä tehdään vain muutamalle henkilölle Etelä-Pohjanmaalla vuosittain.

Puolijoki toteaa, että elinsiirtojen määrät ovat rajallisia. Suurin rajoite hänen mukaansa on siirrännäisten saanti.

– Niin meillä täällä kuin monessa muussakin sairaalassa on potilaita, jotka odottavat siirrännäistä esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan. Aina ei kuitenkaan menestytä, Puolijoki sanoo.

Yli 40 henkilöä odottaa elinsiirtoa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla parhaillaan.

Koko maassa elinsiirtojonossa on tällä hetkellä yli 550 ihmistä.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta