Tilaajalle

Professori: Kaamosoireet saattavat tulevaisuudessa jopa lisääntyä ja vaikeutua – kirkasvalolaitteiden myynti on himmentynyt

Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen määrittelee, että suomalaisten kaamosoireilu ei ole vähentynyt tai hävinnyt mihinkään. Päinvastoin, se voi jopa lisääntyä.

– Jos ilmastonmuutoksen skenaariot pitävät paikkansa, lyhyestäkin päivästä on tulossa valottomampi kuin nykytalvista ja päivät ovat nykyistä pilvisempiä ja harmaampia. Se todennäköisesti lisää oireilua ja niillä, joilla on jo kaamosoireita, ne saattavat vakavoitua, Partonen ennustaa.

Suomalaisista joka kolmas kokee runsaita kaamosoireita. Tutkimustieto on peräisin Finterveys 2017 -kyselystä, joka on viimeisin Suomessa tehty aikuisväestön terveystutkimus. Noin 2,5 prosentilla suomalaista oireet vastaavat kaamosmasennuksen vakavuutta. Varsinaisia kaamosmasentuneita on noin prosentti suomalaisista.

Partosen tietojen mukaan Suomessa ei ole tällä hetkellä meneillään kaamosoireisiin -tai masennukseen liittyviä tutkimuksia, mutta maailmalla aihetta tutkitaan edelleen. Mitään uutta näyttöä ei ole ilmennyt, mikä toimisi paremmin oireiden hoitoon kuin lisävalon saaminen aamuisin. Valoa tulisi saada lisää kello viiden ja kello kymmenen välillä. Iltapäivällä valon määrä on jo riittävää ja puolestaan illalla lisävalo puolestaan viivästyttää unentuloa.

Partosen mukaan pelkkä kodin valaistuksen lisääminen ei riitä, sillä yleisvalaisimien luksimäärät eivät ole tarpeeksi suuria. Kirkasvalolaitteeksi määritellään valo, joka tuottaa vähintään 2 500 luksia.

Myymäläpäällikkö Janne Niemelä Seinäjoen Powerista kuvailee, että pari vuotta sitten kirkasvalolamput olivat kovassa huudossa. Nyt hypetys niiden ympärillä on tasaantunut.

– Mutta kysyntä on tasaista. Kun illat pimenevät, vilkastuu kysyntä, Niemelä tiivistää kuvion.

Niemelän mukaan myös sarastusvalot ovat kysyttyjä. Hän arvioi, että puolet valoja hakevista haluaa sarastusvaloa ja puolet taas kirkasvalolamppuja.

– Itsellä ei ole kokemusta, mutta tiedän kyllä ihmisiä, joilla valot on käytössä ja kovasti tykkäävät. Toisillehan niillä voi olla enemmän vaikutusta kuin toisille.

Pienten kodinkoneiden myyjä Laura Saarinen Seinäjoen Gigantista sanoo, että kirkasvalolamppujen kysyntä on nostanut jälleen syksyn tullen päätään. Saarinen sanoo, että ainakin viime vuona valoilla riitti kysyntää.

– Keskitalvi oli suurin sesonki niissä.

Saarinen itse käyttää sarastusvaloa. Se on suunniteltu helpottamaan heräämistä, kun taas kirkasvalolamppu lievittämään kaamosoireita.

– On ollut apua heräämiseen. Voisin kuvitella, että käyttäisin myös kirkasvaloa.

Pontus Lehtola Kurikan Veikon koneesta sanoo, että kysyntää kirkasvalolampuille ei juurikaan ole.

– Joululahjatuote, hän kuittaa valojen nykysuosion.

Lehtola sanoo, että liikkeen kolmen vuoden aikana kysyntä ei ole ollut mitenkään suurta, mutta viime vuosina se on yhä pienentynyt.

Sarastusvalojen kysyntä on vielä sitäkin vähäisempää.

– Kun lamppua tullaan hakemaan, siinä kohtaa ei useinkaan anneta arvoa muille toiminnoille vaan haetaan perusversio, Lehtola kuvailee.

Timo Partonen arvioi, että kirkasvaloja ei myydä yhtä paljon kuin muutamia vuosia sitten, sillä laitteet kestävät käytössä useita vuosia ja led-teknologian ansiosta myös lamppujen käyttöikä on aiempaa pidempi.

Kaamosoireet puhkeavat usein murrosiän jälkeen, mutta selvimmin oireita voi ilmaantua ensimmäisen kerran 20–30-vuotiailla.

– Tokihan siinä pitää olla peräkkäiset talvet, että pystyy diagnosoimaan oireet, että ne ilmenevät aina valon vähentyessä ja häviävät keväällä.

Valon vähenemisen aiheuttamia oireita ilmenee Suomessa yleisemmin kuin esimerkiksi Välimeren maissa. Kaamosmasennusta esiintyy sen sijaan yhtä paljon.

Partonen sanoo, että on tavallista ja aivan fysiologista, että syksyisin sekä talvisin ilmenee muutoksia syömisessä, nukkumisessa ja jossain määrin mielialassa, kun valo vähenee. Kaamosoireita kokevat ovat normaalia herkempiä valon aiheuttamille muutoksille. Kaamosmasennuksen puhkeamiseen vaaditaan sisäisen kellon toiminnassa vuodenaikaan liittyvää selkää poikkeavuutta.

Partanen korostaa, että etenkin talvisin ja syksyin on hyvä kiinnittää muutenkin huomiota juuri nukkumiseen. Pimeänä vuodenaikana nukkuminen huonontuu muuta vuotta helpommin.

– Silloin nukkuminen häiriintyy eli unesta tulee katkonaista eli se jää normaalia kevyemmäksi eikä se virkistä niin hyvin. Jos jatkuvasti kertyy univajetta, se pahentaa tietysti asiaa.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta