Tilaajalle

Petoaidan isku sai lampurin haukkomaan happea – ensi vuonna aitaa pystytetään Sarvijoella lisää

KURIKKA

Maalahden ja Kurikan rajoilla on tehty havaintoja isohkosta susilaumasta. Tieto sen olemassaolosta sai yli 700 suomenlampaan lampolaa Jurvan Sarvijoella pitävät Sanni ja Aki Kaitamäen varmistamaan, ettei tilalla kasvatettavia geeniperimältään arvokkaita jalostuseläimiä jäisi petojen suuhun. Petovahinkoja toisen polven lammastila ei ole vielä kokenut.

– Harvinaisten pässien menetys olisi korvaamaton menetys suomenlampaan jalostukselle, sanoo Sanni Kaitamäki.

Viime kesäkuussa lampolan viereiselle 18 hehtaarin pellolle nousi talkoissa sähköiskuja antava petoaita. Tavoitteena oli antaa varmuus metsiin rajoittuvien laidunnuspeltojen turvallisuudesta.

– Viimeisiä veräjiä tehtiin pikkutunneille asti, jotta lampaat pääsivät kesälomalle juhannuksena.

Sen jälkeen stressi päivittäisistä käynneistä laidunhakaan pieneni oleellisesti. Tilalla aiemminkin lampaiden henkivartijoina ahkeroineet laumanvartijat saivat tuekseen sähkötekniikkaa.

– Olemme testanneet petoaitaa syyskuun loppuun asti, jolloin lampaat tulivat sisään. Enää ei tarvinnut mennä päivittäin laskemaan, ovatko kaikki eläimet yhä tallella, Sanni Kaitamäki kertoo.

Kokemukset aidasta ovat olleet kauttaaltaan hyviä. Mitään karkailuja tai aidan sisälle murtautumisia ei ole tapahtunut.

– Paitsi kerran, kun veräjä unohtui auki, ja lampaita asteli pihaan.

Kaitamäet aikovat seurata, liikuttaako talven routa aitapaaluja. Talvilaitumella viihtyy tilan ex-ravihevonen mukanaan poni.

Petoaidan edellyttämä prosessi oli Kaitamäen mukaan melkoinen ponnistus. Tiedossa on, että moni on jättänyt toistaiseksi aitahankinnat tekemättä, koska on kuullut toteutuksen vaativan melkoista työmäärää ennen kuin se on pystyssä.

Ensiksi täytetään hakulomake Suomen riistakeskuksen sivuilla. Varsinainen työ alkoi kuitenkin vasta sen jälkeen, kun riistakeskus oli toimittanut hakemuksen hyväksymisen jälkeen aitatolpat, langat ja paimenyksikön pihaan.

– Meillä oli onneksi oman väen lisäksi sukulaisia ja luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ihmisiä auttamassa aidan pystytyksessä.

Raskaimpia työvaiheita oli saada odotettua jykevämmät aitatolpat pystyyn. Työvaihe ei onnistunutkaan koneellisesti kuten oli suunniteltu, vaan tolpat piti juntata maahan käsin.

– Onneksi oli vielä alkukesä, jolloin maaperä oli kosteudesta pehmeä.

Lampolassa tehtiin viime tammikuussa sukupolvenvaihdos, jonka jälkeen muutoksia on tehty muun muassa ruokintaan. Tila haluaa jatkossa keskittyä nykyistä enemmän lampaiden pidossa jalostukseen ja villaan.

Lampolan asukit saavat hyvinvointisuositusten mukaan pitkän laidunajan ulkona. Tällöin lampaat solmivat siteet pieniin ryhmiin, joissa tuntevat olonsa turvallisiksi läpi vuoden.

Myös kymmenisen vuotta vanha lampola on suunniteltu mahdollisimman ilmavaksi ja valoisaksi sisäkauden aikana. Sanni Kaitamäen mukaan erityisesti keväällä on tärkeätä saada luonnollinen ilmanvaihto tehokkaasti toimivaksi, ettei ammoniakkipitoisuus ja kosteus kasva liian suureksi.

Kaitamäki myös värjää villalankaa ja toimittaa sitä myyntiin verkkokaupoille. Äskettäin päättynyt nelipäiväinen kerimisurakka näkyy lampolassa isoina villakasoina, jotka odottavat lajittelua.

Riistakeskus: Aita hankintaan jo ennen vahinkoa

Riistasuunnittelija Reijo Kotilainen Suomen riistakeskuksesta vastaa petoaitojen käsittelystä. Hänen neuvonsa on, että petoaitoja haettaisiin jo ennen kuin eläintilalla ehtii tapahtua mitään vahinkoa.

– On parempi suojata karjaa kuin antaa vahingon tapahtua. Hakemuksen täytettyä voi materiaalit saada pihaansa varsin nopeastikin.

Suurpetojen uusi hoitosuunnitelma painottaa Kotilaisen mukaan nimenomaan ennaltaehkäisevää työtä.

– Hakea kannattaa, jos sen voi arvioida kustannustehokkaaksi. Me puolestaan näemme riistavahinkorekisteristä ja Tassu-järjestelmästä petoeläinten sijaintitietoja.

– Pohjalaismaakunnat ovat kokeneet viime vuosina petopainetta Itä-Suomea enemmän.

Tänä vuonna varoja petoaitoihin on ollut käytössä poikkeuksellisesti jopa puoli miljoonaa euroa, eikä tilanne Kotilaisen mukaan ole huono jatkossakaan.

– Kuluvan vuoden aikana on myönnetty petoaitamateriaalia 130 kilometrin matkalle.

Lisää aiheesta

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset





Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta