Tilaajalle

Näkökulma: Vaasan sote-kustannukset ovat sittenkin hallinnassa – Terveyskeskukset toimivat varsin tehokkaasti kansallisesti verrattuna

Vaasan viime valtuustokokouksessa puhkesi keskustelu kaupungin sosiaali- ja terveydenhoitomenoista, ovatko ne korkeat vai maltilliset verrattuna muuhun maahan.

Taustalla on tietysti se tosiasia, että sote-menot ovat kaupungin menoista 42,4 prosenttia eli 249 miljoonaa euroa kuluvana vuonna.

Menoja on siis syytäkin tarkkailla kunnolla.

Toinen keskustelua ylläpitävä asiantila on se, että sosiaali- ja terveyslautakunnalla on jatkuvia vaikeuksia pysyä budjetissa. Viime viikollakin tuli julki 9,7 miljoonan euron lisämäärärahaesitys.

Summasta on erikoissairaanhoidon vaatimus 5,4 miljoonaa. Valtuutettujen kritiikin kohteena ovatkin aika ajoin olleet erikoissairaanhoidon kustannukset, sillä niiden hallinta on Vaasassa koettu hankalaksi.

Sairaanhoitopiirin hallintomalli syrjii Vaasaa ja vaasalaispäättäjillä on ollut hankalaa noudattaa kaupungin ohjeita.

Vaasan kohdalla on hyvä muistaa, että kaupunki on varsin varakas ja sen asukkailla on hyvät tulot verrattuna vastaaviin maakuntakaupunkeihin.

Terveyskustannusten osalta vaasalaiset kuten muutkin pohjalaiset aina Seinäjokea myöten, kuuluvat siihen puoliskoon Suomen väestöä, joka on paljon terveempää kuin itäinen ja pohjoinen puoli.

Terveyskustannuksissa myös väestön rakenne, kuinka paljon on alle 17-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita eläkeläisiä, merkitsee paljon. Vaasassa näitä ryhmiä on 37,9 prosenttia asukkaista ja koko maassa 41 prosenttia.

Näistä taustatekijöistä tullaankin sote-kustannusten vertailuun. Kuntaliitto laskee kuntien sote-menoihin kunnan ihan oikeasti käyttämät eurot.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkastelee kokonaisuutta, jota se huomioi tarvevakioiduilla menoilla. Ne eivät ole oikeaa rahaa, vaan silloin väestön ikä, sairastavuus, sukupuoli ja sosioekonomisia tekijöitä on otettu huomioon.

Terveydenhoidossa on myös muita toimijoita kuten työterveyshuolto ja yksityiset lääkäriyritykset. Potilaiden maksamia asiakasmaksujaankaan ei lasketa nettokustannuksissa.

Sitten on niin, että alhaiset kustannukset voivat kertoa siitä, että palvelutarjonta on suppeaa, tai suuret kustannukset siitä, että hoito on huonoa ja huonosti organisoitua.

Oli miten oli, niin Vaasan kaupungin kustannukset on pidetty kurissa.

Sote-nettokustannukset koko maassa asukasta kohden laskettuna olivat viime vuonna 3 327 euroa ja Vaasassa 3 390 Kuntaliiton mukaan.

Paljon keskustelua herättäneessä erikoissairaanhoidossa maan keskimenot olivat 1 255 euroa ja Vaasassa 1 311. Perusterveydenhoidossa maan keskisumma oli 606 ja Vaasan 695. Siinä on selvä 15 prosentin ero, mutta kaksikielisyys aiheuttaa lisäkustannuksia, ja kun erikoissairaanhoidossa ero on vain 4,4 prosenttia, niin kokonaisuutena voi sanoa, että vaasalaisten terveydenhoitoon ei ainakaan tuhlata varoja.

Lisäksi terveyskeskusten osalta voi todeta, että Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahavaatimus ei koske lainkaan terveyspalveluja.

Vaasan terveyskeskusten lähetteet keskussairaalaan ovat varsin vaatimattomat koko maan vertailussa. Yleensä lähetteitä lähtee potilasvirrasta neljästä kahdeksan prosenttiin. Vaasassa prosentti on nyt viisi.

Vaasan keskussairaalaan meni lähetteillä vaasalaispotilaita viime vuonna 25 600, joista 11 800 terveyskeskuksista. Seitsemässä vuodessa lähetteiden määrä on kasvanut 29 prosenttia, mutta terveyskeskuksista niitä tulee liki sama määrä.

Keskussairaalan sisältä tulevat lähetteet ovat kasvaneet rajusti, ja yksityispuoleltakin tuli viime vuonna 5 800 lähetettä.

Vaasan sairaanhoitopiiri pärjää kustannusmielessä varsin mallikkaasti. Koko maan sote-menot olivat 3 327 euroa ja Vaasan piirissä 3 413 euroa, eli vain 2,6 prosenttia suuremmat.

Jari Jurkka

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta