Tilaajalle

Uutisanalyysi: Mutkitteleva taival kuntaliitoskysymyksen ratkaisuun – Kaskinen ja Närpiö äänestävät viikon kuluttua maanantain valtuustoissa yhdistymissopimuksesta

Maaliskuussa 2020 on kolme vuotta siitä, kun neljän eri puolueen valtuutetut Kaskisissa jättivät aloitteen Närpiön ja Kaskisten liitosselvityksen pikaisesta aloittamisesta.

Yli miljoona euroa miinuksella ollut tilinpäätös kypsytti allekirjoittajat maaliskuussa 2017 vaatimaan kuntaliitoksen mahdollisuuksien tutkimista.

Kaskisten ja Närpiön kaupunginvaltuustot ottavat kantaa yhdistymissopimukseen valtuustoissa maanantaina 18. marraskuuta.

Jos jomman kumman kaupungin päättäjät vastaavat ei kiitos, liitosta ei tapahdu. Ja tietysti myös silloin, jos molemmat vastaavat ei.

Kolmen vuoden takainen huoli talouskurimuksesta ei tullut tyhjästä. Kaskinen on joutunut säästämään kuluneetkin vuodet tiukasti.

Investoinnit eli tulevaisuuden rakentaminen on käytännössä jouduttu jäädyttämään. Julkisten rakennusten korjaustarve ei ole ainakaan vähentynyt kolmen vuoden aikana.

On helppo ymmärtää vasemmiston sitoutumattomana ehdokkaana valtuustossa istuvaa Mirja Högstrandia. Hän on helpottunut, että kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen puoltaa kuntaliitosta.

– Hyvä, että esitys tulee tässä muodossa valtuustoon. Se mikä tässä on kaiken aikaa jäänyt puuttumaan, on selvitys siitä, mitä meille tapahtuu, jos jäädään yksin. Sitä selvitystä ei ole saatu, vaikka on pyydetty, Högstrand kritisoi lyhyessä puhelinhaastattelussa.

Aloitteen neljätoista allekirjoittajaa edustivat ruotsalaista kansanpuoluetta, kokoomusta, vasemmistoliittoa ja perussuomalaisia.

Sosialidemokraatit puolestaan katsoivat, että kuntaliitos olisi lähipalveluiden tuho.

Asetelmat eivät ole merkittävästi muuttuneet. Esiselvitys on saatu valmiiksi ja on laadittu yhdistymissopimus. Lisäksi Kaskisissa on pidetty kaksi kuntalaistilaisuutta sekä järjestetty Närpiössä kuntalaiskysely ja Kaskisissa neuvoa antava kansanäänestys.

Kaskisissa äänestyksen tulos oli selvästi kuntaliitosta vastustava. Äänestäjiä oli yli 75 prosenttia äänioikeutetuista. Ei-ääniä annettiin 55,4 prosenttia äänistä.

Närpiön kuntalaiskyselyssä, jossa selvitettiin ajatuksia liitoksesta, kallistuttiin varovaisesti myönteiseen suuntaan. Kyselyn vastausprosentti oli selvästi Kaskisten äänestysprosenttia alhaisempi.

Närpiössä on suhtauduttu liitosasiaan hillitysti, mikä on ymmärrettävää. Ei näyttäisi hyvältä, jos isompi ja suhteellisen hyvinvoiva kunta intoilisi liitoksen puolesta.

Isoin huoli keskusteluissa, yleisönosastokirjoituksissa ja valtuustopuheenvuoroissa on kohdistunut lähipalveluiden katoamiseen.

Myös kielikysymys on herättänyt epäilyksiä. Kaskisissa ruotsinkielisten osuus on noin 30 prosenttia, Närpiössä lähes 80.

Ymmärretäänkö jatkossa varmasti, mitä valtuustossa puhutaan? Entä palveluissa?

Kyllä, närpiöläiset vakuuttavat. Se edellyttää tammikuun 1. päivänä 2021 mahdollisesti aloittavalta uudelta Närpiön kaupungilta tosin tiedotuksen selvää vahvistamista myös suomen kielellä.

Kuntaliitoksen puolustajat ovat kiinnittäneet huomiota aloitteen tekijöiden lailla kaupunkien talouteen. Kaskisten veroprosentti on tänä vuonna 22, Närpiön 21. Kiinteistöveroprosenteissa on selvä ero: Kaskisissa yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,80, Närpiössä 0,93. Vakituisesta asunnosta maksetaan Kaskisissa 0,90, Närpiössä 0,50 ja mökkien ja muiden rakennuksista peritään veroa Kaskisissa 2, Närpiössä 1,10 prosenttia.

Närpiön tulevaisuus näyttää hyvältä maahanmuuttajien ja maanlaajuisesti yhä merkittävämmän kasvihuoneviljelyn ansiosta.

Kaskisissa satama on vahva, mutta juustohöyläys jatkuu. Tänään valtuusto päättää mahdollisten yt-neuvottelujen aloittamisesta. Järjestelyillä pyritään säästämään 400 000 euroa.

Elinvoiman pitäisi olla sivistyspalveluiden ja hyvinvoinnin ohella tulevaisuuden kuntien tärkein voimavara.

Kaskisten ensi vuoteen ulottuvan strategian mukaan kaupungin elinvoimaisuuden perusta ovat yritykset, jotka kasvavat ja luovat uusia työpaikkoja Kaskisiin. Kaskisten elinvoima rakentuu myös alueellisesta yhteistyöstä.

Silti kunnan taloudella on merkitystä myös yrityksille.

Kaskislainen valtuutettu Juhani Holm (sd.) pohti julkisuudessa, että mahdollisessa kuntaliitoksessa pitäisi olla mukana isompi joukko kuntia Suupohjasta, esimerkiksi Kristiinankaupunki, Karijoki ja Teuva Kaskisten ja Närpiön ohella.

Aikanaan esitettiin, että toimiva kunta on noin 50 000 asukkaan alue, jolla voi olla monta keskustaa. Taustaa vasten Holmin ajatus ei ole huono. Suupohja kärvistelee molemmissa maakunnissa väestökadon ja talouden kanssa.

Toisaalta Kauhajoki puuhaa nyt irtaantumista elinkeinoasioissa muusta Suupohjasta. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä saattaa olla tiensä päässä. Jos niin käy, Teuva, Isojoki ja Karijoki joutuvat miettimään uudestaan, miten elinkeinoasiansa järjestävät.

Varmaa on vain muutos.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset





Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta