Tilaajalle

Missä luuraa Vaasan akkutehdas? – Suljettujen ovien takana kuhisee, vaikka ulospäin näyttää hiljaiselta

Viime aikoina keskustelu Vaasaan rakennettavasta akkutehtaasta on laantunut.

Muutama vuosi sitten haaveet Teslan ja Northvoltin akkutehtaista kariutuivat. Viime keväänä uutisoitiin, että Janakkalaan ollaan suunnittelemassa suurta akkukennotehdasta, jonka on arveltu aloittavan toimintansa jo vuonna 2020. Kesällä Salon kaupunginjohtaja julisti Salon Suomen akkupääkaupungiksi.

Vaasaan jo monta vuotta povailtua tehdasta vaan ei näy eikä kuulu.

Projektin kanssa mennän kuitenkin koko ajan eteenpäin, vakuuttavat kaupunginjohtaja Tomas Häyry ja Panu Laturi. Laturi on alusta asti ollut ideoimassa ja tukemassa GigaVaasa-hankketta.

– Neuvotteluja käydään koko ajan eri tahojen kanssa, molemmat kertovat.

Laturin mukaan ulospäin akkutehdashankkeen eteneminen voi näyttää junnaavan paikoillaan, sillä mitään tiedotettavaa asiasta ei tällä hetkellä ole. Häyry selventää, että he ovat valinneet linjaksi, että tehdashankkeesta ei tiedoteta ennen kuin siitä on mustaa valkoisella.

– Akkutehtaasta ei tarvitse olla huolissaan. Keskustelut toimijoiden kanssa ovat jo hyvin konkreettisella tasolla ja käymme hyvin teknisluontoisia keskusteluja. Vaasalla on vahvat kortit ja erinomaiset puitteet tehtaalle, Häyry sanoo.

Laturi uskoo, että akkutehdas saadaan Vaasaan.

– Varmastihan sitä ei voi koskaan sanoa, mutta itse uskon vahvasti, että se saadaan. Kun akkutehtaiden paikkoja Euroopan laajuisesti suunnitellaan, on Vaasa suunnitelmissa mukana.

Koko arvoketju voitaisi tuottaa Vaasassa

Vaasassa on kaikki edellytykset akkutehtaalle. Energiaklusterin lisäksi kaupungin valttina on, että tehtaalle varattu alue on jo olemassa. Vahvuus on myös se, että 1000 hehtaarin alue mahdollistaa tarvittaessa koko akkutuotannon arvoketjun aina mineraalien rikastamisesta kennojen valmistukseen ja akkupakettien kokoonpanoon asti.

– Jotkus toimijat, joiden kanssa keskusteluja on käyty, haluavat integroida arvoketjun kaikki vaiheet Vaasaan, väläyttää Häyry.

Akkutehtaan lopullinen hinta on riippuvainen siitä, millainen konsepti sillä tulisi olemaan. Jos tehtaan arvoketju tulee olemaan alusta loppuun asti Vaasassa, puhutaan miljardiluokan investoinnista. Nothvoltin tehdas Ruotsin Skellefteåssa toimii näin ja se investoi akkujen rakentamiseen vuoteen 2023 mennessä jopa yli kolme miljardia euroa.

Pitkät neuvotteluprosessit ja melko uusi toimiala viivyttävät

Northvolt on hyvä vertailukohde tehtaan mahdolliselle hintalapulle, sillä se on tällä hetkellä ainut Euroopassa pisimmälle edennyt akkutehdas. Eurooppaan on suunnitteilla rakentaa 10–20 akkutehdasta tulevien vuosikymmenien aikana, mutta monet hankkeet junnaavat Vaasan tavoin paikoillaan.

Mikä hankkeiden etenemisessä kestää?

– Akkuteollisuus on toimialana melko uusi. Teknologioiden, palveluiden sekä liiketoimintamallien osalta kehityspolku globaalistikin on vielä osin kesken ja arvoketju kokonaisuutena on erittäin laaja, sanoo Business Finlandin Batteries from Finland hankkeen johtaja Ilkka Homanen.

Tämän lisäksi koko Euroopan tasolla on pohdittu, onko Euroopassa riittävästi osaajia koko ajan kasvavien akkumäärien suunnitteluun ja operoimiseen. Northvolt on saanut tuekseen paljon kansainvälistä asiastuntijaosaamista Aasiasta.

– Jatkon kannalta Suomen ja Euroopan on ponnisteltava huokuttelevuuden suhteen, jotta riittävät asiantuntijaresurssit voidaan varmistaa kovassa globaalissa kilpailussa, hän toteaa.

Raaka-aineet lähellä Vaasaa

Suomella on akkuteollisuuden mineraalituotannossa valtit käsissään. Meillä on raaka-aineiden puolesta edellytykset vastata esimerkiksi yhden suuren sähköautojen akkuja valmistavan tehtaan materiaalitarpeisiin. Kustannuksiltaan pelkät raaka-aineet muodostavat noin puolet sähköautojen akkukennojen kustannuksista.

Keskusteluissa ei kannataisi kuitenkaan keskittyä liikaa vain autoteollisuuden akkujen tuotantoon. Vaasassa uudenlainen akkuteknologia voisi mahdollistaa energianvarastoimismahdollisuuksia ja työkoneiden energiantuotantoa. Vaasaan suuniteltava akkutehdas ei siis välttämättä tule valmistamaan akkuja sähköautoihin, vaan muuhun teollisuuteen.

Eri puolella Suomea sijaitsevat mineraalikaivannot ja uusien kaivuupaikkojen kartoittaminen vahvistavat Tomas Häyryn mukaan Vaasan asemaa akkutehdasneuvotteluissa, sillä ne tarjoavat neuvottelukumppaneita lähiseudun mineraalituottajista.

Tällä hetkellä Kokkolasta löytyy maailman suurin kobolttijalostamo, Sotkamossa sijaitsee yksi Euroopan suurimmista nikkelikaivoksista ja Terrafame pyrkii aloittamaan siellä koboltti- ja nikkelisulfaattituotannon. Keski-Pohjanmaalla kotimainen kaivosyhtiö Keliber on aloittamassa litiumkemikaalituotantoa ja Kemian alan konserni BASF perustaa akkumateriaaleja valmistavan tehtaan Harjavaltaan.

Viime viikolla australialais-suomalainen kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt on jättänyt Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kolme kaivostoiminnan varausilmoitusta kahdeksi vuodeksi. Varausilmoitus tarkoittaa, että 3700 neliökilometrin alueella on tarkoitus kartoittaa lupaavien alueiden parhaat kobolttimalmiot. Koboltti on sähköautoakkujen yksi rakennusaine ja sitä löytyy Suomesta enemmän kuin mistään muualla Euroopassa. Varausta koskevat alueet sijaitsevat Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla.

– Laajan geologisen kartoituksen tavoitteena on ymmärtää mikä on Suomen todellinen potentiaali olla merkittävä koboltin tuottaja, yhtiön toimitusjohtaja Thomas Hoyer kertoo tiedotteessa.

Projektilla yritetään ohjata yhtiön malminetsintähakemukset pitkäaikaisen kaivostoiminnan mahdollistaville alueille.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta