Tilaajalle

Miksi kasvissyöjän kakka kelluu? Ulosteet kertovat terveydestämme enemmän kuin uskommekaan – Professori ennustaa kakkanäytteiden yleistyvän verikokeiden rinnalle

Kakkaaminen yhdistää meidät eläinkuntaan. Pahanhajuinen, usein kiusallisen äänekäs ja epähygienisenä pidetty toimitus on ikävä muistutus kehollisuudestamme. Emme olekaan sellaisia sofistikoituneita henkiolentoja, joita toivoisimme olevamme.

Julkisissa vessoissa yleistyvät taustamusiikit ja linnunlaulunauhoitteet voi tulkita merkiksi ulostamiseen liittyvästä vieraantuneisuudesta. Mitä vähemmän ähinät ja alapään äänet kuuluvat WC-loosin ulkopuolelle, sen parempi, ajattelemme.

Moni häveliäs panttaa peppunsa peräpukamille.

Kakka ja kakkaaminen tarvitsevat maineenpalautuksen.

Tuhat lajia bakteereja

Peräaukosta päästeltävä uloste on ruoansulatuksen jätettä. Ruumiinlämpöinen massa koostuu vedestä, imeytymättä jääneistä ravintoaineista, bakteereista, kuolleista soluista ja ruoansulatuselimistön omista eritteistä. Keskimäärin ihminen tuottaa ulostetta noin 130 grammaa vuorokaudessa. Se on noin 50 kiloa vuodessa.

Tuoreen ulosteen painosta selvästi yli puolet on vettä. Bakteerit muodostavat kiinteästä aineesta jopa enemmistön. Keskimääräisellä aikuisella on suolistossaan noin sata biljoonaa eli 100 000 000 000 000 mikrobia. Ne painavat noin 1,5 kiloa eli saman verran kuin aivot tai maksa.

Yhdellä ulostuskerralla suoliston bakteerimassastamme poistuu 1–2 prosenttia. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä bakteerit ovat tehokkaita lisääntymään. Normaalisti suolistobakteereja on noin tuhatta eri lajia.

Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen on tutkinut paljon suolistobakteereja ja nähnyt monenmoisia ulosteita.

Vuosien varrella pahin inhotus on hälvennyt.

–En olisi bakteeriopin professori, ellen olisi kerännyt kymmeniätuhansia kakka-, virtsa- ja räkä-näytteitä, Huovinen toteaa hirtehisesti.

Ulostetutkimuksesta on tullut lääketieteen uusi pop-ilmiö.

–Ennustan, että suoliston bakteeristoa tutkitaan terveydenhuollossa tulevaisuudessa yhtä säännönmukaisesti kuin verinäytteitä nykyään. Sen pohjalta ja yhdessä muiden havaintojen kanssa tehdään sitten päätöksiä, millaisia hoitoja potilaille kulloinkin annetaan.

Tehokasta ravinnon hyödyntämistä

Ihmisen ruoansulatus on monimutkainen prosessi, jossa sulavaa ravintoa siirretään eteenpäin, sekoitetaan ja pilkotaan yhä pienemmiksi osasiksi. Prosessin toiminnasta huolehtivat monet rinnakkaiset säätelyjärjestelmät.

Normaalin ulosteen ruskea väri on peräisin pääasiassa maksan tuottamasta sappinesteestä. Suoliston lisäksi ruoansulatukseen osallistuvat muun muassa haima ja maksa. Esimerkiksi haima erittää pääosan ruoansulatusentsyymeistä, jotka hajottavat suolessa kulkevia aineita käyttökelpoiseen muotoon.

Järjestelmä on hämmästyttävän tehokas. Tutkimusten mukaan terveillä, länsieurooppalaista ruokavaliota noudattavilla aikuisilla ravinnon energiasta imeytyy keskimäärin noin 90 prosenttia, samoin rasvasta, proteiineista ja hiilihydraateista. Ulosteen kuiva-aineen määrä on vain murto-osa nautitun ruoan sisältämien kuiva-aineiden määrästä.

Jotkut bakteerit estävät lihomista

Omaa elintärkeää rooliaan tässä prosessissa esittävät suolistobakteerit. Niiden tärkeä vaikutus ei rajoitu vain itse ruoansulatusprosessiin.

Bakteerit tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ovat elimistön solujen tärkeitä ravintoaineita. Lisäksi ne pilkkovat muuten sulamatta jääneitä kuituja, kuten selluloosaa ja sakkaroosia. Lopputuloksesta hyötyvät paitsi bakteerit itse, myös pilkkomistuotteita energiankulutuksessaan käyttävä ihminen. Jotkut mikrobit tuottavat elimistön tarvitsemia B- ja K-vitamiineja.

Lisäksi on saatu viitteitä suolistobakteerien yhteydestä esimerkiksi rasva-aineenvaihdunnan ja insuliinintuotannon säätelyyn. Joillakin bakteerilajeilla on tulehdusreaktioita ja lihomista ehkäisevä vaikutus.

–Tällaisia ovat esimerkiksi Faecalibacterium prausnitzii ja Akkermansia muciniphila. Eläinkokeissa on havaittu, että jos eläimille annetaan rasvaista ruokaa ja tällaisia bakteereita, eläinten paino nousee vain puolet siitä, mitä tapahtuu ilman näitä bakteereja, Pentti Huovinen havainnollistaa.

Yhteydessä mielialoihin

Uusimpiin havaintoihin lukeutuu suolistobakteerien vaikutus keskushermostoon ja sitä kautta ihmisen mielialaan ja tunteisiin.

–On arvioitu, että suoliston alueella syntyy 90 prosenttia hermoston välittäjäaineista ja niiden esiaineista, Huovinen kertoo.

Arkitasolla ulosteen koostumuksen ja ihmisen tunnetilojen välinen yhteys on toki tiedetty iät ajat. Jännitys ja stressi näkyvät pöntöllä, ja vastaavasti vatsan toiminta nostattaa tunteita – ainakin silloin, kun se ei toimi. Nyt mikrobianalyysit osoittavat, että vatsan ja mielialojen kaksisuuntainen keskinäinen vaikutus on paljon syvempi.

Kaiken tämän lisäksi hyvät bakteerit suojelevat paksusuolta ja estävät haitallisia bakteereita pääsemästä limakalvon läpi ruumiin kudoksiin. Näin hyvät bakteerit auttavat ihmisen immuunipuolustusta taudinaiheuttajia vastaan.

Ei mitään jäteöljyä

Jokainen bakteerilaji on oma geneettinen kokonaisuutensa ja jokainen yksittäinen bakteeri kuin hieno biologinen kone aistimusjärjestelmineen ja bio-ohjelmineen. Monilla suolistobakteereilla on jopa mikroskooppista sähkömoottoria vastaava "perämoottori", joka liikuttaa bakteeria haluttuun suuntaan.

Tämä kaikki osoittaa, ettei kakka ole autojen jäteöljyn tapaista kuollutta ainetta vaan täynnä hienostunutta informaatiota ja biologisten nanomoottoreiden hurinaa.

Ihmisen ruoansulatusta on joskus verrattu digitaalisiin tietojärjestelmiin. Huovinen ei pidä rinnastusta kovin onnistuneena.

–En vertaisi tätä lainkaan digitaalisiin systeemeihin, sillä ne ovat elottomia. Tämä on elollinen, ja siksi paljon monimutkaisempi. Järjestelmän eri osien välinen vuorovaikutus ja dynamiikka on jatkuvaa. Siksi pidän parempana vertailukohtana luonnon monimutkaisimpia ekosysteemejä.

Myös eläimillä on vastaavanlaisia ruoansulatusjärjestelmiä.

–Ihmisellä järjestelmä kuitenkin vaikuttaa myös aivojen toimintaan. Koska ihmisen aivot ovat isommat kuin eläimillä ja niihin liittyy erityinen tietoisuus, voi sanoa, että ihmisellä tämä järjestelmä on vielä monimutkaisempi kuin eläimillä.

Jo muinaiset kiinalaiset siirsivät ulostetta

Lisääntyvät havainnot suolistomikrobiston yhteydestä ihmisen terveyteen ovat synnyttäneet keskustelua ulosteensiirroista hoitokeinona.

Ulosteensiirrossa henkilön suolistoon tuodaan sellaisia hyviä bakteerikantoja, joita siellä ei ole tai on vähän.

Idea on periaatteessa sama kuin taikinajuuressa: pienikin annos riittää, sillä bakteerit ovat tehokkaita lisääntymään.

Keino ei ole ihan uusi, sillä sen tunsivat jo muinaiset kiinalaiset, jotka käyttivät ulosteensiirtoja ripulin hoitoon.

Myös Suomessa ulosteensiirtoja on hyödynnetty antibioottiripulin hoidossa silloin, kun ihmisen oma suolistobakteeristo on lähes kokonaan tuhoutunut tai haitallisen bakteerin vallassa.

Tällöin potilaalle annetaan esimerkiksi lähisukulaisen tervettä ulostetta. Tyypillisesti tämä tapahtuu ruiskuttamalla luovuttajan ulosteesta tehtyä liuosta peräsuolen kautta potilaan paksusuoleen.

Pentti Huovinen kertoo, että ulosteensiirtojen mahdollisuuksia tutkitaan hyvin monessa eri tautiryhmässä. Ongelma niissä on haittavaikutusten riski.

–Ulkomailta tiedetään tapauksia, joissa siirteen saanut on alkanut lihoa voimakkaasti tai on saanut siirteen mukana antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja, Huovinen sanoo.

Maistuisiko bakteeripilleri?

Turvallisempi, helpompi ja todennäköisesti nopeammin yleistyvä suolistomikrobien säätelykeino ovat erilaiset suun kautta otettavat bakteeripillerit. Niihin kuuluvat jo pitkään tarjolla olleet maitohappobakteerivalmisteet.

Pillereiden avulla pystytään tarkasti rajaamaan se, mitä bakteereita potilas saa.

–On todennäköistä, että seuraavat myyntiin tulevat bakteeripillerit sisältävät Faecalibacterium prausnitziin ja Akkermansia muciniphilan kaltaisia, tulehdusta rauhoittavia ja lihavuutta hoitavia bakteereja, Huovinen arvioi.

Esillä on ollut myös ajatus ulostepankeista, joihin voitaisiin tallettaa henkilön omaa tervettä ulostetta mahdollista myöhempää hoitotarvetta varten. Turussa on aloittanut toimintansa yliopistollisen keskussairaalan ja yliopiston yhteinen mikrobistopankki, jonka tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia hoitokeinoja.

Kaasu kelluttaa kakkaa

Mutta palataan vielä olennaisen kysymyksen äärelle. Miksi kakka joskus kelluu ja toisinaan ei?

Kakan koostumus on yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki. Siihen vaikuttaa paitsi henkilön nauttima ravinto, vielä enemmän suoliston mikrobit – niiden lajikirjo ja se, missä suhteessa ne ovat toisiinsa.

Suolikaasut ja ulosteen ominaishaju ovat seurausta suolistobakteerien toiminnasta. Esimerkiksi kasvisruokavaliota noudattavan suolistossa kaasua voi syntyä niin paljon, että kakka kelluu.

Ihminen perii suolistomikrobistonsa peruskoostumuksen äidiltään synnytyksen yhteydessä. Myöhemmin suolistossa elävien mikrobien koostumukseen vaikuttavat ravinto sekä esimerkiksi antibioottien käyttö.

Terveen ihmisen suolistossa elävien bakteerikantojen välillä vallitsee normaalisti tasapaino. Jos se horjuu, keho oireilee ilmavaivoina, ummetuksena, ripulina ja jopa tulehduksina.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta