Tilaajalle

”Metsää” voi oppia puhumaan – Uudet, vanhat ja tulevat metsänomistajat tarpoivat tuoreen lumen keskellä Seinäjoella

SEINÄJOKI

Metsä kiinnostaa ja kysymykset sinkoilevat, kun metsäkurssilaiset jalkautuvat eri-ikäismetsään, joka sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta.

Seinäjokelainen Sanna Syrjälä sai perheen metsää elokuussa.

– Meitä on kolme likkaa ja perustimme metsäyhtymän. Ajattelin, että jonkun pitää opetella aiheesta lisää, Syrjälä sanoo.

Hän on sitä mieltä, että metsänomistajan pitää tietää oikeutensa ja velvollisuutensa, eikä se onnistu, jos ei tiedä aiheesta tarpeeksi. Ensimmäisiä opeteltavia asioita on sanasto.

– Olen kuullut isäni juttuja, mutta en ole ymmärtänyt niistä mitään. Onneksi täällä jaettiin ensimmäiseksi sanasto. Ajattelin: Jes vihdoin suomeksi, Syrjälä sanoo ja nauraa.

Hakkuut metsäyhtymän metsässä on kuukauden päästä.

Metsäkeskus järjesti Oma metsä tutuksi -kurssin ensimmäistä kertaa Seinäjoen kansalaisopiston kanssa. Projektipäällikkö Iida Viholaisen mukaan ajatuksena oli tavoittaa ihmisiä, joita Metsäkeskuksen omat kurssit eivät välttämättä tavoittaisi. Metsänasioiden perusteita on käyty läpi parin kuukauden ajan.

Nurmolainen Jari Kujanpää on hoitanut omaa metsää jo 30 vuotta. Se alkoi, kun puuta piti kaataa talovärkeiksi. Kurssille hän osallistui sen vuoksi, että jossain vaiheessa metsät siirtyvät hänen lapsilleen. Kurssille häntä veti mahdollisuus oppia asioita verotuksesta ja metsän hallinnoimisesta.

– Olen saanut paljon uutta myös metsänhoidollisesti ja moni asia on syventynyt, Kujanpää sanoo.

Seinäjokelainen Minna Salmenoksa-Sarkkinen ei vielä omista metsää.

– Vanhemmillani on metsää ja jossain vaiheessa sen varmasti perin. En ole tiennyt yhtään mitään omistajuudesta tai mistään muustakaan, mitä siellä kuuluu tehdä.

Hän haluaa oppia, sillä perheen Kauhajoella sijaitsevat metsät ovat olleet suvussa kauan.

– Minulle merkitsee se, että kyse on suvun metsästä. Haluan, että se pysyy suvussa jatkossakin.

Kun asioista oppii, se muuttaa katsontatapaa. Ylistarolainen Pirjo Kalliomaa havainnoi ympäristöä nykyään eritavalla kuin vielä muutama kuukausi sitten.

– Kun ajan maakunnassa, niin huomioin, että tuollakin on tehty hakkuu tai sellainen pitäisi tehdä, Kalliomaa sanoo.

Metsää hänelle tuli noin viisi vuotta sitten kesämökin hankinnan yhteydessä. Metsään on tehty tähän mennessä kevyttä raivausta.

Oleellista on hankkia tietoa.

– Jos ei tiedä asioista, niin ei osaa pitää puoliaan ja voi helposti viilata linssiin, Sanna Syrjälä arvioi.

– Monesti sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta tässä tapauksessa ehkä ei. Paljon tulee sellaista tietoa, että pitäisi tehdä tuota ja pitäisi tehdä tätä. Ei tämä kuitenkaan niin hektinen laji, arvioi seinäjokelainen Juha-Pekka Laine.

Hän osti perikunnalta palan metsää. Tarkkoja tuotto-odotuksia Laine ei osaa arvioida.

– Ajattelen enemmänkin jälkikasvua. Sen verran odotuksia on, että että metsän arvo nousisi, eikä sitä sössisi.

Metsään liittyy muitakin arvoja kuin raha. Monella se liittyy vapaa-aikaan. Metsä voi olla myös vastapainoa työlle. Kurssilta on saatu ideoita lisäksi uudenlaiseen toimintaan, kuten joulukuusien kasvattamiseen tai lehtien kuivaamiseen. Oivalluksia on monia.

– Kun myyn metsää, niin menen paikan päälle, Jari Kujanpää sanoo.

Tällöin kannattaa tarkkailla, ajaako hakkuukone automaatio vai manuaali päällä.

– Manuaalilla jos ajaa, niin hakkuukone katkoo tukin paremmin, Viholainen vinkkaa.

"Heti pitäisi osata puhua metsää"

Metsäkeskuksen projektipäällikkö Iida Viholainen on huomannut, että erilaiset metsäalan palvelut kiinnostavat aiempaa enemmän.

– Aiemmin yhdistykset ja yritykset myivät lähinnä harvennuspalveluita, Viholainen kertoo.

Nyt kiinnostusta on ollut muun muassa palveluille, joissa hoidetaan eri-ikäismetsää tai otetaan luontoarvot huomioon. Aiemmin tyypillinen metsänomistaja asui maaseudulla ja osa tuloista tuli metsästä. Tämä on muuttumassa ja metsänhoito kamppailee ajasta muun vapaa-ajan kanssa.

Viholainen arvioi, että metsänomistajissa on yhä ihmisiä, jotka ovat perillä asioista ja haluavat oppia lisää. Kuitenkin lisää on tullut metsänomistajia, joilla tiedot eivät ole niin kattavat.

– Jos ei tiedetä, mitä metsässä pitäisi tehdä, saatetaan passivoitua ja olla tekemättä yhtään mitään.

Neuvoa voi hänen mukaansa kysyä aina. Viholaisen mukaan metsänhoito voit tuntua monimutkaiselta. Tähän vaikuttaa osaltaan sanasto.

– Osaksi se on alan omakin vika, ettei olla osattu yksinkertaistaa asioita tarpeeksi. Pitäisi osata heti puhua "metsää".

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta