Tilaajalle

Lukukoiria kysytään enemmän kuin niitä on – Etelä-Pohjanmaalla järjestetään uusi koulutus helmikuussa

SEINÄJOKI

Seinäjokelainen Helmi Pussinen ei ole aina ollut innokas lukija. Tilanne muuttui, kun hän vuosi sitten alkoi lukea säännöllisesti kirjoja Kennelliiton lukukoiralle.

Nyt hän tietää, minkälaisista kirjoista pitää.

– Tykkään hassuista ja jännistä kirjoista, pian 10-vuotias Pussinen kertoo.

Harrastuksesta innostui myös Helmin veli Oskari Pussinen, 12.

– Oskari ehti käydä toukokuussa muutaman kerran. Koko kesän meillä on hoettu, että koska pääsee taas lukemaan lukukoiralle, äiti Sanna Pussinen kertoo.

Lukukoiralle lukeminen toimii äidin mukaan lapsilla eri tavalla. Helmillä se toimi lukemisen innostajana ja Oskarilla, jolla downin oireyhtymä, tunnepuolen kehittäjänä.

Koira kuuli tarinan Reksillä viiraa -kirjasta

Huoneessa on rauha. Hiljaisuuden rikkoo vain Helmi Pussisen ääni, kun hän lukee kirjaa ja rapsuttaa samalla lukukoira Selmaa. Lukuhetki kestää 15 minuuttia. Teksti on Reksillä viiraa -teoksesta.

– Tykkään, kun koiraa saa samalla rapsuttaa, tyttö kertoo.

Hänen mielestään Selma oli hyvä kuuntelemaan.

– Se on myös kiva, Oskari Pussinen lisää.

Hän luki Selmalle ennen siskoa. Kirjana oli Potkulauta piilosta.

– Luin koko kirjan, Oskari Pussinen kertoo.

Sisarukset osallistuivat Seinäjoen kirjastolla järjestettyyn Lukuiltaan, jossa pääsi lukemaan lukukoiralle. Sisarusten mielestä koiralle lukeminen on kivaa. Lasten mukaan joskus on käynyt, että koira on nukahtanut tai tullut syliin.

Helmi Pussinen ei ole enää käynyt säännöllisesti lukukoiran luona, sillä muut harrastukset ovat vieneet mennessään. Sen sijaan Oskari Pussinen lukee lukukoiralle kahden viikon välein.

– Harrastus on mieluisa. Ikinä ei tarvitse pakottaa lähtemään, äiti kertoo.

Sanna Pussinen on erityisopettajana Marttilan koululla. Vaikka lukukoirista on tiedotettu aiempaa enemmän, hän uskoo, että kaikki eivät tiedä niistä.

– Ei tarvitse olla Oskarin lailla erityislapsi, vaan lukukoirista voi olla hyötyä myös kaikilla lukemiseen innostamisessa. Ei ole väliä, mikä innostaa lukemaan, tärkeintä on, että lukeminen kehittyy.

Perheen kotona ei ole koiraa, mutta Helmillä Pussisella on kaksi rottaa: Ella ja Anni.

– En ole vielä lukenut niille, mutta ehkä voisin kokeilla, hän miettii.

– Ehkä ne eivät pysy yhtä hyvin paikollaan kuin koirat, äiti pohtii.

"Kysyntä niin suurta, ettei siihen pystytä vastaamaan"

Seinäjoen kirjastolla pidetty syysloman lukukoiratilaisuus oli niin suosittu, että kaikkien neljän koiran ajat olivat varattuja jo etukäteen.

– Valitettavasti on joutunut sanomaan ei-oota, kertoo lukukoirayhteishenkilö Annika Vesterback Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiristä.

Hänen mukaansa luku- ja kaverikoirien määrä on lisääntynyt alueella huomattavasti.

– Kysyntä on kuitenkin niin suurta, ettei siihen pystytä vastaamaan.

Maakunnassa on noin 20–30 lukukoiraa. Uusia koiria ja ohjaajia koulutetaan helmikuussa 2020. Koulu- ja päiväkotivierailuja hankaloittaa, että kaikki ohjaajat eivät pääse vierailuille keskellä päivää. Vesterback kiertää itsekin Oiva-koiransa kanssa Jalasjärvellä. Lukuhetket ovat Vesterbackin mukaan koiralle viikon kohokohtia. Koira saa postia lapsilta.

– Jos yksikin lapsi löytää lukemisen hienouden, olemme voittajia.

Hänelle on jäänyt erityisesti mieleen yksi tapaus.

– Monilapsisen perheen nuorin luki Oivalle. Kun hetki oli ohi, hän huusi riemastuneena äidilleen: "Kerrankin minuakin kuunneltiin".

Lisää aiheesta

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset





Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta