Liikunnanopettajalla on moraalinen vastuu oppilaan hyvinvoinnista

Liikunnanopettajakoulutuksen tavoitteena on, että Jyväskylän yliopistosta valmistuu liikuntatieteiden maistereita, jotka osaavat aktivoida lapsia ja nuoria liikunnan pariin.

Opettajien on tarkoitus olla tehtävässään monipuolisia ja valmiita kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Liikunnanopettajan tulisi myös päivittää ja kehittää omaa osaamistaan läpi uransa.

Näin nykyaikaisen liikunnanopettajan kuvaa alajärveläislähtöinen Jukka Lahti , joka väittelee loppuviikosta tohtoriksi liikuntapedagogiikan alalta. Lahden aiheena on Jyväskylän yliopiston liikunnanopettajakoulutuksen sisältö ja sen muuttuminen vuosina 1963–2013.

Oliko Lahti itse omina liikunnanopettajavuosinaan ihanteen mukainen opettaja?

– Aika hyvin vastasin sitä. Opiskelin 1990-luvulla, jolloin koulutus oli erilaista kuin se on nyt. Silloin koulutuksessa painotettiin itse liikuntatuntiin liittyviä juttuja, ja vähemmän käytiin läpi vuorovaikutusasioita. Peruseväät olivat kuitenkin hyvät silloin.

Vuorovaikutustaidot ovat nousseet liikunnanopettajan tehtävässä tärkeiksi. Lahden mukaan ne nousevat esiin, kun juuri työelämään siirtyneiltä liikunnanopettajilta kysytään ensimmäisiä kokemuksia.

– Opettajat ovat tyytyväisiä siihen, miten yliopistossa on opetettu lajitaitoja. Liikuntatuntien vetäminen sujuu. Yhteistyö vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa, erilaisten oppilaiden kohtaaminen, vanhempainillat ja retket sen sijaan askarruttavat. Näistä asioista opettajat ovat tahtoneet lisäsisältöjä opiskeluun.

Kaikki nämä tarpeet ovat lisääntyneet, eivätkä ne tule vähenemään. Opettajilta vaaditaan paljon.

– Nyt kouluissa on uusi kuuma peruna, move-järjestelmä. Siinä yhdistetään liikuntakasvatusta ja terveydenhoitoa. Move sisältää myös fyysisen toimintakyvyn mittaamista viides- ja kahdeksasluokkalaisilta.

Liikunnanopettajilla on siis aiempaa laajempi vastuu siitä, miten oppilas voi.

– Ainakin moraalinen vastuu. En tiedä onko sitä kirjattu mihinkään, mutta opetussuunnitelmassa on teksti, jonka mukaan koululiikunnan on tarkoitus tukea oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Myös uuden, vasta käyttöön otetun opetussuunnitelman perusteet askarruttavat.

– Uudessa perusteissa ei mainita yksittäisiä liikuntalajeja. Ei ole kirjattu, että tavoitteena on esimerkiksi oppia koripallon tai lentopallon perustaidot, vaan opetussuunnitelmassa puhutaan pelkästään yleistä motorisista taidoista ja fyysisistä kyvyistä. Jotkut opettajat kokevat vaikeaksi suunnitella liikuntatunteja. Oppilaiden arviointi on toinen asia joka askarruttaa.

Lahti huomasi tutkimuksissaan, että liikunnanopettajakoulutuksessa bio-lääketieteellisten opintoviikkojen määrä on pudonnut alle kolmasosaan siitä tasosta, mitä se oli korkeimmillaan. Bio-lääketieteelliset opintoviikot sisältävät muun muassa ihmisen fysiologiaa, anatomiaa ja biomekaniikkaa. Tutkimusopintojen ja liikuntapedagogisten opintojen määrä on sen sijaan noussut.

Tieteen kieleksi on vuosikymmenten kuluessa vaihtunut englanti. Samalla vaikutteiden suunta on muuttunut siten, että saksalainen ja pohjoismainen suuntaus on jäänyt anglosaksisen suuntauksen varjoon.

Kouluissa suosittu terveystieto on muuttanut opettajien valintoja.

– Nykyään peruskoulun virkoja hakevilta vaaditaan, että pitää olla aineopinnot terveystiedosta, jos ainetta haluaa koulussa opettaa.

HANNU PUROLA

Kommentoi

Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Nyt
  • Päivä
  • Viikko
Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi


Osta Digilehti ja verkon kaikki sisällöt! 1kk vain 14,90€

Osta