Tilaajalle

Lähiruokabuumi ja erikoiset tuotantoeläinrodut kasvattavat pieniä teurastamoja, ja Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla niistä sijaitsee kolmannes – pian niitä säätelevä laki muuttuu

ISOKYRÖ

Isokyröläisen Hahtolan liha Oy:n toimitusjohtaja Sami Hahtola arvioi, että erikoisempien tuotantoeläinrotujen yleistyminen on tietänyt töitä pienteurastamoille. Hyvä esimerkki on ylämaankarja eli highland cattle. Tämä lehmärotu on tunnettu pitkistä sarvistaan. Tuottajalle ylämaankarja on verrattain helppohoitoinen, mikä on lisännyt niiden suosiota. Teurastamojen kapeilla käytävillä pitkistä sarvista voi tulla ongelma. Pienteurastamolla on paremmin aikaa käsitellä suuria eläimiä.

– Isot teurastamot eivät ota niitä vastaan, ja jossain ne pitää teurastaa, Hahtola toteaa.

Vuodesta 1994 toiminut Hahtolan liha Oy palvelee niitä tiloja, jotka harjoittavat lihan suoramyyntiä. Nykyisin Sami Hahtola ja hänen veljensä Rami Hahtola omistavat yrityksen. Pienteurastamo hakee eläimen tilalta, teurastaa sen ja leikkaa sen sopiviksi paloiksi, ja suoramyyntitila myy sen kuluttajalle. Toimitusjohtajan mukaan asiakkaat tulevat ympäri Suomen.

Yritys käsittelee muun muassa hevosia, lammasta, peuraa ja nautaa. Tarvittaessa kolarihirviäkin.

– Riistaa, villisikaa, mangalitzaa (eli villasikaa), kaikkia näitä erikoisuuksia, mitä nämä isot eivät tee, Sami Hahtola jatkaa listaa.

Listalla ei ole lintuja, ja sikojakin on hyvin vähän. Jo vuosia sitten Hahtolan liha päätti, että isojen lihatalojen automatisoitujen sikalinjastojen kanssa on turha lähteä kilpailemaan. Tästä syystä yritys on luopunut lähes kokonaan sianlihan käsittelystä. Joulun edellä teurastamolle tulee yksittäisiä sianruhoja lähialueen emakkosikatiloilta.

Hahtolan liha työllistää tällä hetkellä viisi ihmistä. Lupa sallii tuhannen eläinyksikön teurastamisen vuodessa. Nyt vuosittain yritys yltää 600–700 eläinyksikköön.

Naudan, sian, hevosen, lampaan ja vuohen suurin sallittu teurastusmäärä pienteurastamoissa on 5 000 eläinyksikköä vuodessa. Nauta- ja hevoseläimet vastaavat yhtä eläinyksikköä, siat 0,2 yksikköä ja lampaat 0,1 yksikköä.

Moni pienteurastamo pysyy käytännössä huomattavasti rajan alapuolella, sillä säädökset kiristyvät teurasmäärien kasvaessa.

Jos pienteurastamon vuotuinen teurasmäärä kasvaa yli 1 200 eläinyksikön, pienteurastamon valvontakustannukset lisääntyvät merkittävästi. Hahtolan mukaan Ruokaviraston laskuttamat valvontakustannukset kasvaisivat niin suuriksi, että pienteurastamon pitäisi laajentaa tuotantoaan kertarysäyksellä. Hahtola on laskenut, että 3000 eläinyksiköllä toiminta olisi liiketaloudellisesti järkevää. 200 eläinyksikön vuosittainen kasvu ei olisi mahdollinen.

– Pienet eivät voi kasvaa pikkuhiljaa, Hahtola tiivistää ongelman.

Kasvua rajoittaa myös osaavan teurastamohenkilökunnan saaminen. Hahtola kertoo, että yritys aikoo kouluttaa seinäjokelaisesta Arttu Hakolasta ja vähäkyröläisestä Vesa Valtarista alan ammattilaisia.

Hahtola kaipaa myös pienteurastamojen valvontaan tasapuolisuutta. Elintarvikealan lainsäädäntöon useimmiten EU:sta lähtöisin. Kukin jäsenmaa tulkitsee sitä tavallaan. Se, miten tarkastuseläinlääkärit tulkitsevat lakia, vaihtelee jopa maan sisällä.

– Se riippuu täysin siitä, millaisia valvojia on. Nyt laki on liikaa tulkittavissa, Hahtola toteaa.

Lainsäätäjien asenteet ovat Hahtolan mielestä parantuneet kuitenkin verrattuna takavuosiin. Nyt alan ääni pääsee kuuluviin jo valmisteluvaiheessa. Hahtola kertoo, että hänkin on käynyt vuoden aikana useissa sidosryhmätilaisuuksissa, jossa on käsitelty elintarvikelain tulevia muutoksia.

Pienteurastamot laajentavat toimintaansa

Pienteurastamot laajentavat toimintaansa Suomessa. Ruokavirasto hyväksyy vuosittain kymmenkunta muutoshakemusta, jotka koskevat leikkaamotoiminnan laajentamista tai eläinlajien lisäämistä.

Ruokaviraston lihantarkastusyksikön johtaja Marjatta Rahkio selittää ilmiötä lähiruokabuumilla.

Rahkion mukaan teuraseläinten pitkien kuljetusmatkojen välttäminen voi myös kannustaa alueen tilallisia perustamaan oman pienteurastamon.

Pienteurastamojen määrä lähti laskuun vuosituhannen vaihteessa, ja tämän vuosikymmenen aikana se on kääntynyt uudelleen nousuun. Nyt määrä lähestyy samaa tasoa. Pienteurastamoja on nyt 58. Vuosittain perustetaan kolmesta viiteen uutta pienteurastamoa. Kolmasosa Suomen pienteurastamoista sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Pohjalaismaakunnissa tuotetaan liki puolet Suomen pienteurastamoissa teurastettavasta lihasta.

Nykyisin pienteurastamo lakkaa lainsäätäjän silmissä olemassa pienteurastamo, jos sen teurasmäärä ylittää vuodessa 5000 eläinyksikköä. Tähän on tulossa muutos. Lauantaina 14.12. astui voimaan uusi EU:n valvonta-asetus.

Ensi vuoden alusta lähtien nykyinen 5000 eläinyksikön raja tulee käytännössä muuttumaan käytännössä 3000:ksi.

Nyt pienteurastamoilta ei vaadita eläinlääkärin jatkuvaa läsnäoloa teurastushetkellä suurten teurastamojen tapaan, vaan eläinlääkäri voi tarkastaa lihat saman päivän aikana tai seuraavana päivänä. Jatkossa teurastamolta, joka teurastaa vuodessa 3 000 eläinyksikköä tai enemmän, aletaan vaatia eläinlääkärin läsnäoloa. EU-asetuksessa raja on asetettu tuhanteen eläinyksikköön, mutta Suomi sai neuvoteltua rajan kansallisesti 3000:een.

Rahkion mukaan suuri osa suomalaisista pienteurastamoista teurastaa alle tuhat eläinyksikköä. Uuden asetuksen vaikutukset jäävät Rahkion mukaan siis vähäisiksi, vaikka liiketoiminnan kasvattamista ne voivat estääkin.

– Jos pienteurastamoissa olisi kaiken aikaa eläinlääkäri paikalla, niin se tulisi hyvin kalliiksi pienteurastamoille. Yrittäjillä ei ole intressiä tällaisiin järjestelyihin, Rahkio sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta