Tilaajalle

Lähikala kestäisi aktiivisempaakin pyyntiä: Kaupallisiksi kalastajiksi rekisteröityneiden määrä kasvoi, mutta saalismäärät eivät juurikaan

Kuhan valtakunnallinen saalismäärä kasvoi jälleen kaudella 2018. Luonnonvarakeskuksen kokoamien vuoden 2018 saalistietojen mukaan kuhasaaliin arvo (4,8 miljoonaa euroa) lähestyy muikkusaaliin arvoa (5,8 miljoonaa euroa). Muikku ja kuha edustavat kolmea neljännestä sisävesiemme kaupallisen kalastuksen saaliin arvosta.

Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Mika Rahikaisen mukaan kuhasaalis on ollut kolme vuotta (2016–18) peräkkäin nykyisellä hyvällä tasolla. Kuhaa saadaan lähes kautta maan pohjoisosia lukuun ottamatta, suuri osa tulee Karjalan ja Kainuun suunnalta. Pohjanmaan elyn alueella kuhan merkitys kaikista kaloista on myös erittäin suuri.

Missä saaliiksi saatu kaupallinen kuha pääosin syödään? Siitä ei ole Rahikaisen mukaan tutkittua ja tilastoitua tietoa olemassa.

– Todennäköisesti se syödään siellä, missä on ihmisiäkin, hän arvioi viitaten isompiin kasvukeskuksiin.

Jos kuhasaaliin 4,8 miljoonan euron arvoa verrataan norjalaisen merilohen arvoon, törmätään silmiä avaaviin lukuihin.

– Suomen markkinoilla kulutetun norjalaisen merilohen arvo oli noin 149 miljoonaa euroa. Sisävesiltämme kaupallisesti kalastetun kalan ja rapujen arvo oli siitä vain noin kymmenen prosenttia, Rahikainen tähdentää ja pelkkään kuhaan verrattuna ero on tietenkin vielä valtavampi.

Rahikaisen mukaan Norjasta tuotiin kasvatettua merilohta Suomeen 47 miljoonaa kiloa vuonna 2018.

– Siitä oli niin sanotusti läpikulkumatkalla muille markkinoille 23 miljoonaa kiloa, eli Suomeen jäi niin 24 miljoonaa kiloa.

Kotimaisen kalan kysynnän odotetaan Rahikaisen mukaan jatkuvan hyvänä.

– Kauppiailla on omat keinonsa myös vauhdittaa niiden myyntiä.

Kuhakannat kestäisivät todennäköisesti nykyistä tehokkaampaakin saalistusta ainakin, jos sitä kohdennettaisiin alueille, joissa sitä ei vielä aktiivisesti harjoiteta.

– Kuhan kestävää saalismäärää voi kuitenkin vain spekuloida. Suomessakin tiedetään kuhakannan romahtaneen, esimerkiksi Oulujärvellä 1970–1980–luvulla. Kanta onnistuttiin palauttamaan mittavilla istutuksilla.

Rahikainen tähdentää, että kalastuksella voi olla suuri merkitys kalakantojen dynamiikkaan.

– Kalastusta rajoittamalla pyritään kestävään hyödyntämiseen. Kuhakantojen turvaamiseksi on säädetty saaliskaloilla alamitta ja verkkojen pienin sallittu solmuväli.

Alamittakeskustelusta ollaan etenemässä kestävää kehitystä ajatellen pidemmällekin.

– Muistakin keinoista, kuten saaliskalan ylämitasta, ja saaliin ja pyynnin määrän rajoittamisesta keskustellaan.

Kaupallisien kalastajien määrä kasvoi vuonna 2016 voimaan astuneen uuden kalastuslain vaikutuksesta. Silloin ainakin osa kalastajista rekisteröityi kaupalliseksi kalastajaksi varmuuden vuoksi, vaikka se jäi sitten ajatuksen tasolle.

– Se on ihan luonnollista, että aina eivät suunnitelmat sitten toteudukaan, Rahikainen toteaa.

Käytännössä tilastotieto tarkoittaa myös sitä, että kaupalliselle kalastukselle olisi tarjolla sekä kysyntää että pyyntipaikkoja enemmänkin, mitä nykyinen toiminta kattaa.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta