Tilaajalle

Kristillisyys puntarissa: Uudenkaarlepyyn kirkkoherran Mia Anderssén-Löfin mukaan uskonnollisuuden määrittäminen on vaikeaa

UUSIKAARLEPYY

Uusikaarlepyyläiset kerääntyivät itsemurhan tehneen nuoren turvapaikanhakijan Taher Ahmadyn muistotilaisuuteen kaksi viikkoa sitten.

Pyhän Birgitan kirkon kellot soivat, ja sadat kynttilät syttyivät Ahmadyn muistoksi. Tilaisuus järjestettiin Juthbackan sillan luona.

Ahmady oli odottanut turvapaikkapäätöstä vuodesta 2015 lähtien.

Kun päätös lopulta saapui, se oli kielteinen. Viikon kuluttua hän riisti itseltään hengen.

Hänet haudataan Uudenkaarlepyyn hautausmaalle tulevana torstaina.

Juthbackan sillan luona järjestetty muistotilaisuus syntyi Uudenkaarlepyyn seurakunnan kirkkoherran Mia Anderssén-Löfin ideasta.

Anderssén-Löf kummastelee Migrin kielteistä turvapaikkapäätöstä, joka oli Ahmadyn tapauksessa toinen.

– Hänellä oli kaikki edellytykset Suomessa pärjäämiseen. Hän oli kouluttautunut puusepäksi ja työskenteli paikallisessa verstaassa, kertoo Anderssén-Löf.

Samaan aikaan Suomessa puhutaan työvoimapulasta ja työperäisen maahanmuuton tarpeesta. Ahmadyn elämä vaikutti muutenkin olevan kunnossa.

– Hän sopeutui paikalliseen elämänmenoon todella hyvin, vaikka hän olikin joutunut kokemaan rankkoja asioita ennen Suomeen tuloa. Hän pärjäsi sosiaalisessa kanssakäymisessä ja osasi kielen.

Anderssén-Löf aikoo esittää kahden viikon kuluttua kokoontuvalle seurakuntaneuvostolle selvityspyynnön tekemistä Ahmadyn turvapaikkapäätöksestä.

– Olemme jo keskustelleet muutaman juristin kanssa.

Hän haluaa tietää, onko Ahmadyn tapauksessa tehty virheitä. Jos on virheitä on tehty, pitäisikö Migrin tarkistaa rutiinejaan.

– Käsittely johti siihen, että ihminen menetti elämänhalunsa eikä löytänyt tietä eteenpäin, vaikka hänellä oli toivoa ja unelmia. Haluamme tarkistaa, menikö kaikki pykälien mukaan oikein.

Ahmady oli kääntynyt muslimista kristityksi kolme vuotta sitten.

Turvapaikanhakijoiden uskonnollista toimintaa käsitellään siinä tapauksessa, että turvapaikanhakija kertoo tarvitsevansa turvapaikan sen perusteella.

Näin toimittiin myös Ahmadyn tapauksessa.

Anderssén-Löfin tietojen mukaan Migrin selvityksessä ei uskottu Ahmadyn uskonnolliseen vakaumukseen.

– Muistotilaisuudessa puhuneen afgaanitaustaisen henkilön mukaan häneltä oli tiedusteltu, onko hän lukenut Raamatun läpi. Sitä ei ole moni suomalainenkaan tehnyt.

Teologin näkökulmasta katsottuna uskonnollisuuden määrittäminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.

– Se on Jumalan ja ihmisen välinen asia.

Anderssén-Löfin mukaan voi vain kuvitella miten kääntymisprosessin läpikäynyt henkilö kokee sen, että hänen uskonnollisuutensa kyseenalaistetaan.

Ahmady oli yksi kuudestatoista Uuteenkaarlepyyhyn vuonna 2015 saapuneesta alaikäisestä turvapaikanhakijasta.

Heistä kymmenen saapui Afganistanista, kuusi Somaliasta. Yhdeksän on lähtenyt Suomesta. Kuusi paikkakunnalla yhä asuvaa turvapaikanhakijaa odottaa lopullista päätöstä.

Uudenkaarlepyyn turvapaikanhakijoiden tukiyhdistyksen aktiivin Tony Forsbackan mukaan he ovat saaneet joko kaksi tai kolme kielteistä päätöstä.

– Olemme kirjelmöineet asiasta sisäministeri Maria Ohisalolle ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille jo ennen kuolemantapausta, kertoo Forsbacka.

Lain mukaan 20.7.2018 tai sen jälkeen jätettyjen turvapaikkahakemusten käsittely saa kestää enintään kuusi kuukautta.

– Ahmady oli jonossa viimeisenä, koska uusia hakemuksia tuli koko ajan eteen, sanoo Anderssén-Löf.

Lisää aiheesta

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta