Tilaajalle

Kortesjärven Kukkolan kylä puhaltaa yhteen hiileen - sen tuloksena on kylän tai ehkä koko pitäjän korkein rakennus

Kortesjärven Kukkolan kylän viljelijät kokoontuvat keskiviikkoiltana maamiesseuralle kokoustamaan uuden viljankuivaajansa kuivaustaksoista ja käyttökokemuksista.

Sopivasti hieman ennen viljankorjuiden aloitusta valmistunut vuoden rakennusprojekti osoittautui vetäjiensä, seuran puheenjohtajan Pekka Kukkolan ja sihteerin Jarmo Ylesmäen mukaan juuri niin tarpeelliseksi kuin osakkaat etukäteen odottivatkin.

– Viime vuoden syksyllä meni niin täpärälle. Ilman tätä uutta meille olisi tullut nyt hätä. Viljaa tuli paljon ja kelit olivat huonot.

Uusi kuivaaja pääsi heti kättelyssä kunnon testiin. Sen läpi saatiin 300 hehtaarin alalta korjattu vilja eli noin kaksi miljoonaa kiloa.

Omalla kylällä kuivaustarpeita on 10-14 tilalla. Menneen syksyn aikana viljaa tuotiin Kukkolan kuivaajille kaikkiaan 500 hehtaarin alalta. Siitä rahtikuivauksen osuus oli noin kolmannes.

Viljaa tuotiin jopa ruotsinkieliseltä alueelta Lillbystä asti.

Uuden 500 hehdon kuivaajan lisäksi käytössä ovat edelleen vanhat 180 ja 100 hehdon kuivaajat.

Kylän viljelijät harkitsivat uutta kuivaajaa viisi vuotta.

Projektia vetäneet uskovat, että näin monen tilan yhteishankkeet eivät ole valtakunnan tasolla aivan jokapäiväisiä.

Kahden - kolmen isännän kimppakuivaajat toki ovat tavallisia.

– Tällainen ei ole aivan pikkujuttu, kun mukana on kuitenkin toistakymmentä isäntää. Siellä on montaa mielipidettä ja vähän rohkeuttakin tarvitaan.

Kukkola ja Ylesmäki ovat tyytyväisiä osakkailta saamaansa luottamukseen ja valtuuksiin aika työlään rakennuttamisen aikana.

Kukkolan mukaan asioinnin helppous pohjautuu paljolti siihen, että kylän isännät tuntevat toisensa jo kahden tai kolmen sukupolven ajalta. Se on voimavara.

Kun kahden vakituisen rakennusmiehen avuksi on tarvittu talkootyövoimaa, sitä on myös saatu.

Parhaimmillaan kökässä huhki kymmenkunta isäntää.

Kuivaajilla noudatetaan periaatetta, jonka mukaan vilja kuivataan puintijärjestyksessä riippumatta viljaerän koosta.

Kuivauksella on kylässä pitkät perinteet. Kumpikin muistaa pikkulapsena matkanneensa kuivaajalle isänsä polvella.

– Jo isoisäni isä Matti Kukkola eli Mylläri-Matti jauhoi viljaa tuossa Kukkolan myllyssä sata vuotta sitten, Pekka Kukkola kertoo.

Hankkeen vetäjistä Ylesmäki lahjoitti maamiesseuralle uuden kuivaajan puolen hehtaarin tontin.

Kumpikin on pankilta otetun lainan takaajina, kuten muutamat muutkin Kukkolan kylän isännät.

Vetäjät arvioivat, että ely-keskuksen avustus kattoi noin viidenneksen kuivaajan kustannuksista.

Kuivaajia ylläpitää maamiesseura. Toiminnalla ei tavoitella voittoa, mutta jo vanhoilla kuivaajilla omaksuttua tapaa jatketaan eli laitteet pidetään hyvässä kunnossa ja rahoituksen pitää toki pyöriä.

Salossa valmistettua alipainekuivaajaa käytetään nestekaasulla.

Pekka Kukkola kertoo, että lämpö imetään alipaineella alhaalta ylös, jolloin pöly saadaan talteen eikä se jää leijumaan kuivaajan tiloihin, kuten perinteisissä puhallukseen perustuvissa kuivureissa.

Marianne Muotio Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo, että maakunnassa investoidaan tasaisesti noin pariinkymmeneen kuivaajaan vuodessa.

– Kun karjatalous vähenee, viljanviljelylle ja -kuivaukselle on yhä enemmän tarvetta.

Muotion mukaan useamman isännän kuivaajahanke Kukkolassa on hyvä esimerkki kylällä vallitsevasta yhteishengestä.

– Maamiesseura on taustana ja perusta, joka heitä yhdistää, mutta tuen saajana se ei voi olla. Sitä meiltä aina joskus kysytään.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta