Tilaajalle

Kolmen pohjalaiskaupungin asukkaat yritetään opettaa kestämään kriisiä kolme vuorokautta ilman viranomaisten apua - hätäkeskukseen soittajilla on turhan usein yksi aiheeton huoli

VAASA

Heti, kun sähkökatkolle alkaa kertyä mittaa, monella kaupungissa asuvalla menee sormi suuhun. Jos kännykässä on jäljellä vielä virtaa, kiusaus soittaa hätäkeskukseen on suuri.

Samaan aikaan maalaisserkku lisää takkaan puita, lämmittää kaasukeittimellä säilykepurkkiruuan ja nauttii olostaan kynttilän valossa patteriradiota kuunnellen. Hän on osannut varautua, koska arjen pieniä kriisitilanteita on sattunut ennenkin.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) on lähtenyt tasoittamaan tilannetta kaupunkilaisille suunnatulla koulutuskampanjalla. Pari tuntia kestävissä 72 tuntia -tilaisuuksissa kaupunkilaisia neuvotaan selviämään kriisitilanteista ilman viranomaisten apua. Koulutuksen nimen mukaisesti tavoitteena on kolmen vuorokauden varoaika.

Pohjalaismaakunnissa tilaisuuksia järjestetään tästä viikosta lähtien Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Keskusteluhetkiä vetävät SPEK:n kouluttamat vapaaehtoiset, jotka tulevat erilaisista järjestöistä.

Erityisasiantuntija Sirpa Suomalainen kertoo, että koko maassa kouluttajia on kolmisensataa, pohjalaismaakunnissa muutamia kymmeniä.

– Avointen ja ilmaisten tilaisuuksien lisäksi vapaaehtoiset kouluttavat omien järjestöjensä ihmisiä sisäisissä tilaisuuksissa. Tavoitteenamme on, että yksi yleisötilaisuus pidetään jokaisessa kolmen kaupungin lähiössä, yleensä lähikoululla.

Suomalainen uskoo, että juuri sähkökatkos on yleisin kriisitilanne, johon kansalaiset voivat joutua. Koska sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä, mutkia voivat tuoda matkaan myös tulvat ja myrskyt.

Oma lukunsa on nykyinen kybermaailma. Yhtäkkiä voi käydä niin, että seinästä ei saakaan rahaa, joten ruuat ja bensat jäävät ostamatta, kun kortit eivät toimi.

– Kun Kainuussa oli muutama vuosi sitten laaja tykkylumitapaus, totesimme tutkimuksessamme, ettei ihmisillä ollut suurtakaan hätää, vaikka katkokset kestivät useita päiviä. Ihmiset ovat siellä tottuneet elämään eristyksissä. Heillä on bensaa ja ruokaa varattuna sekä takat, joilla lämmittää.

Erityisasiantuntija lisää, että kaupungeissa polttavin kysymys on usein, iskikö häiriö koko kaupunkiin vai onko se vain meillä ja kuinka kauan katko kestää.

– Ihmiset rupeavat liian helposti säheltämään ja soittavat hätäkeskukseen.

Suomalainen kertoo, että koulutus perustuu sisäministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmaan.

– Ministeriö pitää tärkeänä, että kansalaiset pärjäävät kolme vuorokautta ilman ulkopuolista apua.

Yksi tärkeä elementti kriiseihin valmistautumisessa on kotivara.

Suomalainen kertoo, että hänen perheessään varautumispakettiin kuuluu muun muassa säilykkeitä, näkkileipää, kuivattuja hedelmiä ja pakastimessa odottavat vesipullot.

– Varastoja kannattaa välillä kierrättää eli käyttää pois vanhimmasta päästä ja hankkia uusia tilalle. Elintarvikkeiden lisäksi varattuna on syytä olla käteistä rahaa, eikä auton tankkia saa päästää koskaan aivan tyhjäksi. Paristoradio, taskulamppu, kynttilä ja tulitikut ovat myös tärkeitä asioita, neuvoo Suomalainen.

Erityisasiantuntijan mukaan koulutuksissa ei ole tarkoitus maalata piruja seinille eli pelotella kansalaisia.

– Kun ihminen miettii varautumistaan etukäteen, ei kriisin sattuessa synny niin helposti paniikkia ja ahdistusta. Kansalainen saattaa iloita, että onneksi olen varautunut.

SPEK ei ole jättänyt ilman tiedotusta myöskään harvemmin asutuilla alueilla eläviä suomalaisia.

– Kyläturvallisuuskoulutuksissa puhutaan osin samoista asioista, mutta hieman eri painotuksilla.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta