"Kirjastoauto ja kiinteistövero kuntien ainoa anti sivukylille"

Kauhavalainen Jouko Mäkinen siteeraa isäänsä, joka tapasi sanoa, ettei mikään ole niin helppoa kuin asua toisen taloa omalta takkakiveltä.

– Siihen ei paljon vaadita, että arvostelee jotain nimettömänä jossakin. Seuraava vaihe voisi olla, että lähteekin itse mukaan, Mäkinen sanoo.

Puhutaan kuntavaaleista. Mäkinen päätti jo neljä vuotta sitten, että hänen poliittinen uransa päättyy tähän. Hän kun haluaa tehdä elämässään vielä jotain ihan omaakin.

– Otin viivottimen ja muunsin päässäni sentit kymmeniksi vuosiksi. Sitä katsoessa tajusin oikeasti, miten paljon vuosia voi vielä olla jäljellä.

Mäkinen ehti olla Kauhavan kaupunginvaltuustossa kaksi kautta. Sitä ennen hän teki noin kolmen vuosikymmenen uran erilaisissa kaupungin tehtävissä, viimeksi isännöitsijänä.

– Kritiikkiä pitää pystyä kestämään niin virkamiehenä kuin valtuutettunakin. Virkamiehenä pitää vain lähteä siitä, että kritiikki kuuluu työhön. Mitä päätetään, sen mukaan mennään, Mäkinen toteaa.

Mäkinen sanoo, ettei kunnilla ole syrjäkylille nykypäivänä paljon mitään annettavaa.

– Kirjastoauto ja kiinteistövero, hän kiteyttää.

Syrjäkylillä ymmärretään oman valtuutetun arvo. Mäkinen on vuosien saatossa havainnut, että jopa puoluerajat ylittyvät, kun ajetaan oman kylän miestä tai naista valtuustoon.

– Sivukylillä on totista elämää. Ei ole itsestään selvää, että tiet ovat aamulla auki tai heikoitettu, katuvaloja ei ole. Vaikuttaminen lähtee siitä, että äänestetään joku edustamaan ja annetaan hänelle hyviä eväitä.

Mäkinen on havainnut, miten sivukylillä ollaan aktiivisia ja käydään myös äänestämässä.

– Kaikkein nihkeimpiä ovat taajamat, hän huomauttaa.

Jo ennen omia valtuustoaikojaan ehti Mäkinen kysellä kyliltä ehdokkaita vaaleihin. Yleisin vastaus oli, ettei ole aikaa.

– Tapasin kysyä, että miten valtavan kampanjan meinaat vetää, koska eihän ehdokkaaksi lähteminen vaadi vielä yhtään mitään.

Työ alkaa sen jälkeen, kun vaalit on käyty ja luottamuspaikat jaettu. Ja siihen menee Mäkisen mukaan myös aikaa.

– Eivät ne mitään täytejuttuja ole. Tietoa tulee mahdoton määrä, aikaa pitää löytää asioiden taustoihin paneutumiseen, hän sanoo.

Mäkistä vähän huvittaa, kun hän muistelee, miten takavuosina henkilö, jolle ei oikein tahtonut löytyä luontaista luottamuspaikkaa, pukattiin terveyskuntayhtymän puolelle. Siitä ovat ajat muuttuneet.

– Ne paikat ovat olleet viime vuodet niin järkyttävän kovia ja vaativia paikkoja kuin vain olla voi, hän sanoo.

Mäkinen pitää luottamushenkilön tärkeinpänä ominaisuutena taitoa kuunnella.

– Sellainen tulee valituksi, jolla on vuorovaikutustaitoja.

Mäkisen mielestä on tärkeää, että niin ehdokkaina kuin valtuutettuinakin on kummankin sukupuolen edustajia. Yhtä tärkeää on kuitenkin tehtävään sitoutuminen.

– Kyllähän sitä tietoa aina löytää, jos mukaan lähtee.

Kunnissa koetaan melkoisia myllerryksiä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien tehtäväksi. Mäkisen mielestä kuntien perustehtävä ei kuitenkaan katoa mihinkään.

– En sitten tiedä, vaikuttaako se haluun lähteä ehdokkaaksi, kun luottamustoimien määrä vähenee, hän pohtii.

Mäkisen murhe se ei enää ole. Valtuuston sijasta hänet saattaa nähdä jatkossa harrastajateatterin lavalla. Siellä kiitos ja palkkio tulevat suoraan yleisöltä.

MARJA TYYNISMAA

Kommentoi

Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Nyt
  • Päivä
  • Viikko
Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi


Osta Digilehti ja verkon kaikki sisällöt! 1kk vain 14,90€

Osta