Tilaajalle

Katso video: Voisiko tässä olla vaasalaiset verrokit C3PO:lle ja R2D2:lle? Technobothniassa on rakennettu 3D-printattu robotti

VAASA

Paula Kaskimaa

Technobothnian laboratoriossa tuntuu kuin olisi astunut suoraan Star Wars-elokuvaan. Yhdessä nurkassa seisoo ihmisen kokoinen humanoidi, aivan kuin elokuvan ihmismäinen robohahmo C3PO. Vaasalainen versio kultaisesta ja korrektista robotista on tosin suomalaisittain vähäsanaisempi ja vaatimattomampi elokuvaverrokistaan.

InMoov-robotti on kuitenkin erikoinen, sillä se on koottu lähes täysin 3D-printatuista paloista, joiden mallit ovat kalastettu internetin vapaista lähdetiedoista. Se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voisi halutessaan printata itselleen täysikokoisen robotin kotona.

Technobothniassa olevan robotin rakentamiseen työpanoksensa ovat tuoneet Vamkin, yliopiston ja Novian opiskelijat sekä tutkijat.

- Tämä on kuin legojen kasaamista. Joku printtaa palan siellä, toinen täällä. Projektissa on mukana yli 200 yliopistoa, tutkimuskeskusta ja yksityishenkilöä ympäri maailmaa, kertoo yliopiston lehtori Rayko Toshev.

Humanoidi opettaja?

Humanoidi on tällä hetkellä ohjelmoitu toimimaan kirjastonhoitajana, joka skannaa kirjoja ja ehdottaa uutta luettavaa. Se osaa myös näyttää jumppaliikkeitä käsillään sekä torsollaan ja esitellä Technobothnian tiloja. Tulevaisuudessa robotin voisi asettaa luokkahuoneeseen opettamaan tai toimimaan kotiavustajana vanhuksille.

Toshev arvioi, että robotin rakentamiseen on uponnut karkeasti laskettuna 1300 euroa rahaa. Aikaa ohjelmoimiseen, palojen printtaamiseen ja robotin kasaamiseen on uponnut sitäkin enemmän – rakentaminen aloitettiin jo vuonna 2014 ja se on edelleen keskeneräinen.

– Se kävelee ehkä vasta viiden, kuuden vuoden kuluttua, Toshev veikkaa, vaikka robotilla on jo jalat allaan.

InMoov-humanoidin vieressä komeilee tavaroita liikuttava pikkurobotti, aivan kuin C3PO:n aisapari R2D2. Technobothniassa se tosin tarjoilee tärkeiden aurinkokuntien läpi käyneiden viestien sijaan Vamk-karamellejä. Laboratoriossa on näiden kahden robotin lisäksi monia teollisuuteen tarkoitettuja robottikäsiä, jotka on suunniteltu kasaamaan esimerkiksi moottoreita tai akkuja.

Robotiikan kehittämisessä Tehnobothnialla hyödynnetään virtuaalitodellisuutta. Se mahdollistaa uuden kokeilun katkaisematta koneiden tuotantoa. Virtuaalitodellisuudessa voi hypätä suoraan robotin viereen ja kokeilla toimiiko uusi ohjelmointi siinä vai ei.

Suomi kaipaa lisää osaajia

Vaikka vaikutelma Technobothnian laboratoriossa on futuristinen ja laitteita on joka lähtöön, seisoo robottien kehitys InMoov-robotin tavoin paikoillaan.

- Suomi on pahasti jäljessä robotiikassa, kertoo Vamkin konetekniikan lehtori Mika Billing.

Hänen mukaansa syynä siihen on, että monet yhtiöt eivät ole investoineet tekniikkaan, eivätkä lähteneet automatiikan kehitykseen tarpeeksi mukaan. Nyt investointien lisääntyessä ongelma on insinööriosaamisen puute.

– Ei riitä, että on laitteet. Niitä täytyy myös hyödyntää paremmin kuin muut. Verrattuna muihin Euroopan maihin olemme paljon jäljessä robotiikassa. Viime hallituksen leikkaukset korkeakoulutuksesta eivät tehneet hyvää alan kehittymiselle, Billing sanoo.

Technobothnialla yritetään tehdä parasta mitä sille suoduilla resursseilla pystytään. Billingin ja Toshevin puheista kuitenkin selviää, että he toivovat, että kehitystä tapahtuisi enemmän ja nopeammin.

– Robotiikan alalla Vaasassa me olemme hyviä. Emme ole parhaita, mutta hyviä, Billing summaa.

InMoov-robotteja ympäri maailmaa

Printteri aloittaa surinan Technobothnian laboratorion nurkassa, kun opiskelijan mallinnos alkaa etsiä muotoaan reaalimaailmassa. Hän sulkee läppärinsä kannen ja jättää printterin elämään omaa elämäänsä. Tällä tavoin on syntynyt myös InMoov-robotti, jonka ulkokuori on täysin 3D-printtereillä printattu ihmisen kokoinen robotti.

Robotin synnyn takana on ranskalainen kuvanveistäjä ja suunnittelija Gael Langevin. Hän alkoi kehittää avoimella lähdekoodilla rakennettavaa robottikättä vuonna 2012 ja sittemmin InMoovista on syntynyt maailman ensimmäinen täysin 3D-printattu humanoidi. Pöytäprintterille suunniteltujen palojen mallinnokset ovat kenen tahansa käytettävissä ja siksi erilaisia tulkintoja robotista voi löytää ympäri maailmaa. Vaasan lähin robosukulainen löytyy rapakon takaa Uumajasta.

3D-selfiet opiskelijoiden suosiossa

Robotti on vain jäävuorenhuippu siitä, mitä 3D-printtauksella voidaan rakentaa ja mallintaa nykypäivänä. Se mahdollistaa kaikenlaisten osien rakentamisen autonmoottoreista kokonaisiin asuintaloihin. Technobothnian laboratoriossa yhtenä suurena suosikkina ovat tällä hetkellä 3D-selfiet.

– Istun tuolilla ja pyörin hitaasti ympäri. Skanneri skannaa minut ja sitten mallin pohjalta voi printata 3D-version kasvoistani, Rayko Toshev kertoo ja esittelee itsestään tekemäänsä pienoismallia.

Skannausmenetelmää käytetään sellaisten muotojen, kuten kasvojen, mallintamiseen, joita ei voida tehdä tietokoneella.

Technobothnian laboratorioon on siunautunut erilaisia kolmiulotteisesti printtaavia masiinoita toistakymmentä. Uusimpana printterinä koululle on saatu robottikäsivarsi, jolla voidaan printata vaikeampia muotoja kuin mitä yleisimmillä pöytäversioilla.

– Liikkuva käsivarsi mahdollistaa sellaisten muotojen tekemisen, joihin tasolla liikkuva printteri ei kykene. Lisäksi se on nopeampi ja tarkempi kuin varhaisemmat versionsa, Toshev kertoo.

Printteriin voi syöttää perinteisen muovinauhan lisäksi esimerkiksi puumassaa, jolla rakennelmista voi tehdä entistä ekologisempia.

Yksi vitriiniin päätyneistä opiskelijakokeiluista on 3D-printattu kuksa. Hieno se on, muttei aivan alkuperäisen veroinen.

Videolla Mika Billing ja Rayko Toshev esittelevät millaisia robotteja Technobothnian laboratoriossa tällä hetkellä kehitetään.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta