Tilaajalle

Hautakivi on vainajan lähiomaisille yleensä viimeinen käytännön asia – Musta kivi on edelleen suosituin

KAUHAVA

Timanttiterä puree ahnaasti ja vesi roiskuu, kun Burmasta Kauhavalle kotiutunut Dar Wee leikkaa mustaa hautakiveä määrämittaansa Kauhavan Kiviveistämöllä.

Työvaihetta vierellä esittelevä toimitusjohtaja Antti Mäki muotoilee ääneen lauseen, jota Dar Wee ei taida timanttisahan melulta suojaavien kuulokkeidensa läpi kuulla, mutta joka varmaan passaisi paatuneimmallekin työläiselle.

– Jos kaikki suomalaiset tekisivät työnsä yhtä hyvin kuin tämä mies, meillä ei olisi tässä maassa mitään hätää, johtaja kehaisee.

Kauhavan Kiviveistämön perusti vuonna 1932 Mäen isoisä. Hän lukeutui niihin kauhavalaisiin, jotka olivat saaneet tuntuman kivitöihin Ilmasotakoulun rakennustyömailla.

Antti Mäelle hautakivien valmistuksen työvaiheet ja veistämön työntekijät tulivat tutuksi jo nuoruuden kesätöissä.

Hän sai ostaa veistämön osakekannan setänsä osuuden vuonna 2006. Loput osakkeet hän osti isältään Pauli Mäeltä muutama vuosi myöhemmin.

Ennen veistämövuosia Mäki toimi kymmenen vuotta osakkaana pienessä it-alan yrityksessä.

Nettiosaamisesta oli hyötyä, sillä jo vuonna 2010 veistämöllä oli tarjota valtakunnassa ensimmäisten joukossa netissä toimiva vapaa hautakivien suunnitteluohjelma.

Työkalun on kehitellyt ja koodannut Mäen yhtiökumppani.

– Vinkkasin asiasta ja hän innostui siitä heti. Ensimmäinen hahmotelma tuli seuraavana päivänä.

Ohjelmasta tuli hyvä runsaan vuoden kehittelyn tuloksena. Sittemmin sitä on päivitetty koko 2010-luvun ja Mäki pitää sitä vieläkin maan parhaimpana.

Hautakivien markkinointiin ja myyntiin alan toimijat ovat kehitelleet myös verkkokauppoja.

Kauhavan Kiviveistämö sai sellaisen syksyllä.

– Yritimme kehittää siitä mahdollisimman yksinkertaisen.

Yrityksen toiminta-alue on "Raumalta Rovaniemelle". Myymälät sijaitsevat Kempeleessä ja Porissa.

Yrityksen liikevaihto on pysytellyt pitkään noin miljoonan euron tuntumassa. Siihen voi tuoda haasteita jatkuvasti yleistyvä tuhkaus.

Niiden seurauksena haudoille kysytään entistä pienempiä kiviä. Tämä on huomattu myös Kauhavan veistämöllä.

– Kivien keskikoko on pienentynyt. Myös seurakuntien hautausmaasuunnitelmat määrittelevät millaisen ja minkä kokoisen hautakiven saa minnekin laittaa.

Joskus kiveä ei hankita ollenkaan. Monille riittää vain nimi uurnalehdon yhteispaasissa.

– Toisaalta Ruotsissa ja Saksassa, joissa uurnalehto-suuntaukseen mentiin aikanaan etukenossa, on nyt tiettävästi otettu vähän askelia taaksepäin. Omaiset siltikin haluavat sen oman paikan missä muistella edesmennyttä, Mäki miettii.

– Nykyään seurakunnilta ei juurikaan saa ostettua sukuhautaa. Ne säästävät maata. Silläkin on vaikutusta kivien kokoon.

Hautakiven tilaus tehdään Mäen mukaan yleensä 2-4 viikon kuluttua omaisen kuoleman jälkeen.

Aina asian kanssa ei hätäillä. Kiveä saatetaan suunnitella jopa vuodesta kahteen vuoteen.

– Useimmiten hautakivi on silti valmistuessaan viimeinen lähiomaisen kuolemaan liittyvä käytännön asia, Mäki toteaa.

Markkinat jakautuvat noin 50 hautakiviveistämölle

Kiviteollisuusliiton hautakivitoiminta on selvitellyt Suomen vuotuista hautakivituotannon määrää.

Toimitusjohtaja Antti Mäen saaman tiedon mukaan asian selvittäminen on kuitenkin ollut hankalaa. Siksi tarkan tiedon sijasta pitää tyytyä karkeaan arvioon.

– Suomessa kuolee vuosittain noin prosentti väestöstä eli noin 55 000 henkilöä. Arviolta 40 prosenttia kuolleista saa uuden hautakiven. Muiden nimet tulevat jo olemassa oleviin kiviin, sukuhautoihin tai uurnalehtoihin.

Hautakivien valmistuksen markkinat jakautuvat Suomessa 40-50 valmistajan kesken.

Mäen tiedon mukaan Kauhavan Kiviveistämö olisi Suomessa todennäköisesti viidenneksi suurin.

– Markkina ei ole kovin iso, joten kisa on aika kova. Mäki toteaa.

Etelä-Pohjanmaalla yritys on alansa suurin. Tosin lähimmistä kilpailijoista ainakin Pohjanmaan puolella toimivan Tervajoen Kiviveistämön Mäki arvioi samaan kokoluokkaan.

Suomalaisista kiviveistämöistä aika moni on toiminut alalla varsin pitkään. Esimerkiksi Kauhavalla ja Tervajoella hautakiviveistämöt ovat toimineet jo 1930-luvulta alkaen.

Ne kuuluvatkin Suomen vanhimpien edelleen toimivien joukkoon.

Kurikassa Kuntolan Kiviveistämö kertoo kotisivullaan toimivansa jo neljännessä polvessa.

Kauhavalla Antti Mäki jatkaa isänsä ja isoisänsä työtä yhdessä vaimonsa Heidi Mäen ja kahdeksan työntekijän kanssa.

Isä Pauli Mäki viihtyy edelleen veistämöllä ja on poikansa mukaan hyvin tärkeä mies muun muassa koneiden huolloissa.

– Alalle lähtemisen kynnys on aika korkea, sillä koneet ovat kalliita, Antti Mäki määrittelee.

Hautakivet eivät herkästi taivu muodin ja uusien suuntauksin paineissa. Kiveen työstetty holvikaarinen tila hautakynttilöille teetetään Mäen arvion mukaan nykyään ehkä joka kolmanteen kiveen.

Kiven suosituin väri pysyy edelleen vahvasti mustana. Mäki arvioi, että 75-80 prosenttia kivistä tilataan mustana. Joskus niistä on jopa saatavuusvaikeuksia.

Mustaa tuodaan muun muassa Varpaisjärveltä, Korpilahdelta, Ilomantsista ja Parikkalasta.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta