Tilaajalle

Ennen sanottiin masentuneelle, että ota itteäs niskasta kiinni – Asenne psykoterapiaan on muuttunut suvaitsevammaksi ja masennus ymmärretään sairaudeksi

SEINÄJOKI

Psykoterapeutit Merja Laitila ja Kirsi Harju pysähtyvät miettimään. Mikä rohkeus oli niillä kuudella kollegalla, jotka 20 vuotta sitten lähtivät perustamaan Identumia, yksityistä psykiatrista tutkimus- ja terapiakeskusta.

– Piti miettiä, onko töitä, uskaltaako jättää viran sairaanhoitopiirissä, sanoo Identumin toimitusjohtajana tällä hetkellä toimiva Laitila.

Töitä oli, ja on koko ajan enemmän. Identumin sihteerinä toimiva Sirpa Harju huikkaa ovenraosta jonojen psykoterapiaan olevan puolen vuoden mittaisia.

– Erilaiset kriisit, kuten Jokela, Kauhajoki, ja nyt viimeksi Kuopio, ovat tuoneet meidän työtämme ihmisten tietoisuuteen. On havaittu, että on normaalia reagoida kriisitilanteessa, kuten myös se, että ellei kriisistä pääse yli, voi hakea apua, Kirsi Harju sanoo.

Asenne yhteiskunnassa on muuttunut suvaitsevammaksi. Ihmiset ovat aiempaa valveutuneempia, ja myös työterveyspalvelut ovat laajentuneet.

– Ennen sanottiin masentuneelle, että ota itteäs niskasta kiinni. Nyt ymmärretään, että masennus on todellinen sairaus, Laitila huomauttaa.

Kela korvaa psykoterapiapalveluja enimmillään kolmen vuoden ajan. Etelä-Pohjanmaalla palvelujen tarve on kasvanut samaa tahtia kuin muuallakin maassa.

– Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat kasvava työ- ja opiskelukykyä heikentävä sairausryhmä, sanoo Kelan Keskisen vakuutuspiirin johtaja Liisa Ojala.

Kun aikuisia psykoterapian saajia oli maakunnassa vuonna 2011 yhteensä 389, oli heidän lukumääränsä viime vuonna 963.

– Tietoa kuntoutuspsykoterapian mahdollisuudesta saadaan hyvin, ja terapiassa käyntiin suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin, perustelee Ojala.

Ojalan mukaan psykoterapiapalvelujen tarjonta ja kysyntä vastaavat Etelä-Pohjanmaalla pääsääntöisesti hyvin.

– Kelalla ei ole tiedossa, että terapiaan pääsyssä olisi merkittäviä ongelmia, hän toteaa.

Terapiaan tulon syistä yleisin on masennus, mutta myös ahdistuneisuus on lisääntynyt kaiken aikaa.

Miksi masennus yleistyy, siihen eivät Laitila ja Harju löydä yhtä ja ainoaa vastausta.

– Jokaisella on oma tarinansa, ja ihmiset ovat valveutuneita. Nyt halutaan hoitoa ja osataan hakea apua, Harju toteaa.

Matka psykoterapian ammattilaiseksi on pitkä. Sekä Laitila että Harju ovat pohjakoulutukseltaan psykiatrian erikoissairaanhoitajia. Harju on myös terveystieteiden maisteri.

– Psykoterapeutilta vaaditaan laaja pohjakoulutus, ja vasta sen jälkeen voi suorittaa terapiaopinnot, Harju selventää.

Opiskelija käy koulutuksen aikana läpi myös oman kolmen vuoden mittaisen psykoterapian.

Naisista kumpikin siirtyi itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi sairaanhoitopiirin palkkalistoilta. Ensin virkavapaan turvin, kuten useimmat muutkin Identumin ammattilaisista. Mahdollisuus päättää omasta työajastaan, ja se, ettei tarvitse tehdä kolmivuorotyötä, houkuttelee monia.

– Täällä voin keskittyä oleelliseen eli asiakkaiden kohtaamiseen, sairaalassa oli paljon muutakin työtä, Laitila sanoo.

Psykoterapian hoitoprosessit kestävät vuodesta kolmeen vuoteen, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei eläkkeelle siirtymisen päivämäärää voi noin vain todeta. Hoitojaksot on vietävä loppuun.

– Moni lopettaa pikku hiljaa. Itsekin olen ajatellut, että eläkkeellä voisi tehdä pienimuotoisesti töitä, Laitila suunnittelee.

Identumissa työskentelee tällä hetkellä 22 ammattilaista. Heistä kuusi on psykiatreja, loput psykoterapeutteja.

Lokakuun lopussa Identumin henkilökunta kokoontuu Almaan juhlistamaan kahta toiminnan vuosikymmentä.

– Syödään hyvin ja luvassa on vähän pientä ohjelmaakin, valottaa Laitila illan tapahtumia.

Lyhytterapia on ketterä ja leimaamaton hoitomuoto

Alueen ensimmäiset lyhytterapeutit valmistuvat Etelä-Pohjanmaan kesäyliopistosta ensi keväänä. Kahden vuoden koulutus antaa opiskelijalle myös psykoterapeuttiset valmiudet, joten keväällä valmistuva voi jatkaa varsinaisiin psykoterapeuttiopintoihin niin halutessaan.

– Opiskelu on ollut hyvin käytännönläheistä, ja toimintamallit helposti käyttöön otettavia. Ajatus on, ettei asioista tehdä vaikeampia kuin ne ovat, sanoo koulutusjohtaja Sirkku Ruutu.

Ruutu muistuttaa, että tutkimusten mukaan lyhytkestoisen terapian hyödyt ovat monin osin yhtä suuria kuin pidemmänkin.

–Toki jotkut tarvitsevat pitkäkestoista terapiaa, mutta sen rinnalla on hyvä olla matalan kynnyksen tukimuoto, joka on palvelujärjestelmänä kevyempi ja ketterämpi.

Lyhytterapiassa ratkotaan usein akuutteja ongelmia, kuten aviokriisejä, ahdistumista, mielialaongelmia tai alkavaa paniikkioireilua.

– Lyhytterapiaan ei tarvita diagnoosia tai lähetettä, ja se on apua ilman leimaa mielenterveysongelmista, Ruutu korostaa.

Seinäjoen ryhmä on ollut poikkeuksellisen moniammatillinen, kiittelee ryhmää vetänyt psykoterapeutti Johanna Perttilä.

– Moniammatillisuus on ollut valtava hyöty ja tuonut oppimiseen rikkautta, hän kiittelee.

Milla Höykinpuro, Riina Peltola ja Marja Haanpää ovat hakeneet koulutuksesta lisää ammatillista pääomaa omaan työhönsä. Höykinpuro työskentelee lastensuojelussa, Peltola Seinäjoen lyseolla uskonnon lehtorina ja Haanpää toimintaterapeuttina.

– Kouluissa tarvitaan uutta näkökulmaa ongelmakeskeisyydestä ratkaisukeskeisyyteen, mutta se ei ole vain koulun vaan koko yhteiskunnan ongelma, Peltola sanoo.

Höykinpuro löytää ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta apua myös lastensuojeluun.

– Asiakkuudet pitkittyvät usein, ja ratkaisukeskeinen toimintatapa lisää ymmärrystä, hän sanoo.

Haanpää on huomannut, että moni pitkän terapiataustan omaava haluaa lyhytterapiasta tukea omaan arkeensa.

– Ettei tarvitsisi mennä takaisin.

Fakta: Lyhyt yhteenveto psykoterapiasta

Psykoterapeutti on erikoistunut mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä elämän kriisitilanteiden vuorovaikutukselliseen hoitoon

Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntää Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto.

Psykoterapeuteista moni on pohjakoulutukseltaan psykologi tai lukenut laajan psykologian sivuaineena.

Tavallisimpia syitä psykoterapialle ovat ahdistuneisuus, masennus, pelot sekä ongelmat ihmissuhteissa, työssä tai opiskelussa.

Psykoterapian kesto vaihtelee muutamasta käyntikerrasta jopa kolmeen vuoteen. Kelan tukemana kuntoutusta voi saada enintään 80 kertaa vuoden ja 200 kertaa kolmen vuoden aikana. Jotta tukea voi hakea, tarvitaan psykiatrin antama lausunto.

Kommentoi











Luetuimmat Etelä-Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää Maakunnasta