Tilaajalle

Uudessa musiikkimuseossa on Juice Leskisen kitaroita ja Jean Sibeliuksen pellavapuku – avajaisissa vieraillut Remu Aaltonen pitää museota tervetulleena

Musiikkimuseo Fame avaa torstaina ovensa Helsingin uuden kauppakeskus Mall of Triplan yhteydessä.

Museo esittelee suomalaista musiikkia ja sen historiaa sinfonioista suomirapiin ja kansanmusiikista heavy rockiin.

–Täällä kaikki musiikin lajit ovat tasavertaisesti rinta rinnan läsnä 1890-luvulta lähtien, Famen sisältöjohtaja Jere Jäppinen sanoo.

Hän toivoo, että vieraat tutustuisivat museossa uusiin musiikkityyleihin ja löytäisivät itselleen uusia vaikutteita.

Museon hyödyntää paljon digitaaliteknologian ja virtuaalisuuden mahdollisuuksia.

Museovieras voi muun muassa kokeilla virtuaalikaraokessa, miltä tuntuu laulaa suuren yleisön edessä Hartwall Arenalla tai Olavinlinnassa. Virtuaalilaseilla pääsee myös katselemaan ikään kuin kärpäsenä katossa, miltä bändin keikkabussissa näyttää ja mistä siellä puhutaan.

Toivo Kärjen työpöytä ja Dallapén bassorumpu

Famen yhteydessä on Suomen musiikin kunniagalleria. Siinä on tällä hetkellä 14 suomalaisen musiikin legendaa, kuten oopperatähti Aino Ackté, iskelmäkuningas Georg Malmstén sekä kapellimestari ja säveltäjä Esa-Pekka Salonen.

–Kunniagalleria poikkeaa kaikista maailman musiikin kunniagallerioista siinä, että tämä on kaikkien musiikkilajien yhteinen kunniagalleria, Jäppinen kertoo.

Kunniagalleriassa on näytillä on muun muassa Katri Helenan Euroviisujen esiintymisasut vuosilta 1979 ja 1993, Jean Sibeliuksen valkoinen pellavapuku ja yllättäen kirpputorilta löytynyt tanssiorkesteri Dallapén bassorumpu yhtyeen perustamisvuosikymmeneltä 1920. Näyttelyssä voi tutustua myös säveltäjä Toivo Kärjen työpöytään ja Juice Leskisen sähkökitaroihin.

–Meillä ei ollut omia kokoelmia, joten olemme metsästäneet ympäri Suomea kaikkea, mitä täällä on nähtävillä.

"Naiset otetaan tänä päivänä vakavasti"

Musiikkimuseossa on tila vaihtuville näyttelyille. Ensimmäisenä vuorossa on Kovaa työtä! Naiset populaarimusiikissa, jossa kuusi suomalaista naisartistia kertoo omasta urastaan ja siitä, minkälaista on olla nainen musiikkibisneksessä.

Yksi näyttely varten haastatelluista artisteista on Mira Luoti. Hänen mukaan naisten asema musiikkimaailmassa on parantunut hänen uransa aikana.

–Kyllä se on ollut aika tytöttelyä aikaisemmin, mutta me olemme raivanneet hienosti tilaa naisartisteille. Naiset otetaan tänä päivänä vakavasti, Luoti sanoo.

Vielä on kuitenkin pitkä matka miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

–Kun nainen ottaa kantaa johonkin asiaan, meitä aletaan tytötellä ja huoritella ja sanotaan, että keskity sinä vaan musiikin tekemiseen.

Luoti pitää tärkeänä, että asiasta puhutaan, ja hän on tyytyväinen, että uuden musiikkimuseon ensimmäisessä näyttelyssä käsitellään juuri tasa-arvokysymystä.

Hänen mielestään on myös hyvä, että ihmiset pääsevät museossa tutustumaan syvemmin musiikin ja artistien maailmaan.

Keskiviikkona museon kutsuvierastilaisuuteen oli saapunut suomalaisen musiikin suuruuksia, kuten Remu Aaltonen, Tommi Läntinen ja Pertti Neumann.

–Menneisyys on ihan sama kuin nykyisyys. Ihmisen pitää tietää, mihin mennään, ja nämä ovat hyviä vinkkejä nämä museot, Aaltonen toteaa.

Kuvataiteilijat kunnioittavat teoksillaan yhtyettä ja säveltäjää

Famessa suomalaisen musiikin kunniagalleriaa täydentää ulkomailla asuvien kuvataiteilijoiden Anni Kruusin ja Raija Malkan teokset.

Kruusin videoinstallaatio Once I had a dream koostuu 80:sta Nightwish-fanin palautteesta ja yhtyeen keulahahmon Tuomas Holopaisen Kiteen mökkisaaressa tehdystä haastattelusta.

Kruus, 28, on fanittanut Nightwishiä 13-vuotiaasta lähtien.

–Koen olevani etuoikeutettu, kun sain mahdollisuuden tuottaa kunniagalleriaan valitusta suosikkiyhtyeestäni videoinstallaation, Kruus kertoo tiedotteessa.

Taiteilija Malka ja valosuunnittelija Jarkko Forsman kunnioittavat Prisma-installaatiolla kunniagalleriaan valittua säveltäjää Kaija Saariahoa. Teoksen lähtökohtana on valkoinen valo, joka hajotessaan useiksi väreiksi kuvastaa Saariahon musiikillista ajattelua.

Malkan on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Saariahon kanssa, ja hän tietää kertoa, että säveltäjän työpöydällä oleva kristallinen prisma on innoittanut Saariahon sävellyksiä.

–Kun valo kulkee prisman läpi, syntyy sateenkaari, spektri. Valkoinen valo hajoaa sadoiksi väreiksi. Samoin Kaijan musiikissa yksi ääni muuttuu ääniavaruudeksi, kuvailevat Malka ja Forsman tiedotteessa.

Kommentoi











Suosituimmat kulttuuriuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat