Tilaajalle

Toimittaja tilasi työhuoneeseensa luuttukonsertin – katso video ja lue, mitä ajatuksia taidemusiikin esittäminen kesken arjen herätti

Kaisamaija Uljas , 30, kättelee minut toimituksen alaovella. Hänellä on selässään kaksimetrinen soitinlaukku, jonka molemmat päät tömähtelevät kierreportaissa seinään. Laukun sisällä on teorbi, valtava 14-kielinen bassoluuttu.

Olemme kiipeämässä työhuoneeseeni. Olen tilannut Uljaan sinne pitämään minulle yhden kappaleen yksityiskonsertin.

Tätä Uljas on tehnyt tänä vuonna reilun kymmenen konsertin verran: käynyt soittamassa teorbillaan minikokoisia barokkikonsertteja yksittäisille ihmisille heidän kotonaan ja työpaikoillaan.

– Onko täällä käsinojatonta tuolia? Uljas kyselee huoneessa.

Järjestän sellaisen. Teorbi on vireessä ja kaikki valmista. Tilanne on niin erikoinen, että se jännittää.

 

Tarkoituksena palauttaa luuttu arkeen

 

Uljaalla on menossa projekti nimeltä Yhden kappaleen konsertteja yhden hengen yleisöille . Sen ideana on palauttaa luuttumusiikkia sen juurille, arkisiin tilanteisiin.

Luuttu kun on ollut menneinä vuosisatoina käyttösoitin, joita on esimerkiksi Englannissa maannut parturiliikkeiden odotushuoneissa kaiken kansan käpäiltävissä.

Lisäksi kahdenväliset konsertit ovat jännittävä ihmiskoe, jolla Uljas haluaa haastaa itseään. Niinpä Uljaan on saanut tilata sähköpostitse ilmaiseksi konsertoimaan vaikka kotiinsa.

Uljaan matkassa kulkee myös valokuvaaja, pikkuveli Jaakko Uljas, 20. Keväällä soitetuista Keski-Suomen konserteista koottiin valokuvanäyttely Äänekoskelle. Projektin on mahdollistanut apuraha.

Tällä viikolla Uljaat ovat kiertäneet konsertoimassa parissa paikassa Etelä-Pohjanmaalla. Kysyntää on kuitenkin ollut vähän, joten näyttelyä ei nyt saada aikaan.

 

Mielenosoitus suurieleisyyttä vastaan

 

Onhan tämä ihan kauhea tilanne soittaa, Kaisamaija Uljas myöntää edessäni. Sormet ovat kylmänä ja tilanne jännittää.

Tavallisesti helsinkiläinen Uljas esiintyy barokkiorkesterin mukana. Hän toimii tällä hetkellä freelance-luutistina sekä osa-aikaisena kitaransoiton opettajana.

Uljas haluaa kuitenkin haastaa ajatusta siitä, että taidemusiikkikonsertteja voisi olla vain konserttisaleissa. Barokkimusiikikentällä vaivaa myös pikkutarkkuus.

– Pitäisi olla suolikielet ja soittaa koristelut "oikein", vaikka olemassa ei ole mitään dokumentointia siitä, mikä olisi joskus ollut oikein, Uljas sanoo.

– Ehkä tämä on minun mielenosoitukseni klassisen musiikin suuri on kaunista -kulttuuria vastaan.

Tilanne on myös muulla tavalla harvinainen. Ammattimaisesti luuttuja soittavia muusikoita on Suomessa noin viisi.

 

Muutaman minuutin hetki

 

Konsertti alkaa. Teorbi kuulostaa suuresta koostaan huolimatta loppujen lopuksi hyvinkin samalta kuin akustinen kitara. Kappale on kaunis, aluksi seesteinen, mutta lopulta hyvinkin aaltoileva.

Alle kolme minuuttia myöhemmin taputan. Konsertti on jo ohi.

Sitten tuntuu luontevammalta kätellä. Kiittelen Uljasta ja kysyn, mikä kappale oli.

– Se oli sellomusiikkia. Bachin ekan sellosarjan preludi, Uljas kertoo.

Uljaalle konsertti ei ollut erityisen epätavallinen. Hän kertoo käyneensä soittamassa myös Saarijärven kaupungin kulttuurityöntekijän työhuoneessa sekä silmälääkärille optikkoliikkeessä.

Konsertin jälkeen moni on halunnut tarjota kahvit ja jutella. Tilanne kun on muuten lyhyt: Uljas vain tulee paikalle, virittää ja alkaa soittaa.

Haastetta yleisölle on toisinaan tuonut konsertin pituus. Esitettävät kappaleet ovat olleet lyhyitä ja soitin vieras ja näyttävä.

– Siinä menee aikansa, että ihmiset ehtivät kuunnella sitä musiikkiakin sen jälkeen, kun ovat saaneet ihmetellä tätä banjoa.

Vähän aikaa myöhemmin Uljas pakkaa teorbinsa. Kiitän vielä kerran ja saatan kaksikon alaovelle.

 

Kommentti: Klassista kaljan kera

 

Silmien edessä tapahtuu paljon. Vieraalla soittimella esitetään teos, josta uupuu pop-musiikin kuuntelijalle tuttu toisto. Sitten esitys on jo ohi.

Yhden kappaleen konsertti yhden hengen yleisölle vaatii napakkuudessaan kuulijalta paljon. Muutamassa minuutissa oli vaikea ehtiä rentoutua ja alkaa nauttia musiikista, kun tilanne oli niin erikoinen. Että tuohon tuo nyt on tullut soittamaan, minun eteeni.

Uljas on kuitenkin hyvällä asialla. Tämä oli ilokseni jo toinen kerta lyhyen ajan sisällä, kun sain kirjoittaa taidemusiikin esittämisestä epätyypillisessä paikassa. Edelliskerta oli elokuussa, kun Versoi Ensemble oli pestattu esiintymään Kyröfesteille. Siellä konsertin sai kuunnella kaljatuoppi kädessä.

Klassisen musiikin tuominen jopa provosoivan korostetusti ulos konserttisalitilanteista on pelkästään mahtava asia. Kaikki musiikki on yhtä lailla musiikkia, taidetta äänistä. Sen esittämiselle ja kuuntelemiselle ei tarvita rajoja, etikettiä tai sääntöjä.

Kommentoi











Suosituimmat kulttuuriuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat