Tilaajalle

Matti Laurila ja Ilmari Laurila kuolivat luotihelvetissä, lapualaisten kosto seurasi välittömästi - uusi dokumentti seuraa pohjalaisia sisällissodassa

LAPUA

Isokyröläinen Juha Rinnekari on tehnyt dokumentin pohjalaisista sisäsällisodassa. Kun painuvi päät saa ensi-iltansa Filmiä ja valoa -festivaalilla marraskuussa.

Dokumentti seuraa lapualaisten sotaretkeä Etelä-Pohjanmaalta Vilppulan ja Tampereen kautta Viipuriin. Keskiössä ovat joukkoja johtanut Matti Laurila ja tämän pojat Ilmari Laurila ja Matti Laurila.

– Lapualaiset olivat valkoisten joukkojen keihäänkärkenä. Isä Laurilasta ja hänen pojistaan tuli sodan julkkiksia. Vastustajat alkoivat puhua verisistä Lauriloista, Rinnekari sanoo.

– Lapualaiset olivat se joukko, joka koki sodassa eniten ja pienessä ajassa. He olivat aina siellä, missä tapahtuu.

Juha Rinnekari on kulkenut lapualaisten jalanjälkiä sodan eri taistelupaikoilla. Dokumenttia on kuvattu muun muassa Vilppulassa, Ruovedellä, Länkipohjassa, Orivedellä ja Tampereella.

– Sisällissotaa kuvataan usein teloitussotana ja nostetaan esiin vankileirit. Sen sijaan sisällissotaa käsitellään harvemmin sotana. Mitä sota oli käytännössä ja kuinka se eteni, Rinnekari sanoo.

Hän kertoo toisen syyn dokumentin tekoon olleen halu nostaa esiin sisällissodan eteläpohjalaiset erityispiirteet ja niiden syyt.

– Historia nähdään usein mustavalkoisena. Sisällissodasta puhutaan herrojen ja työväen sotana ja kuinka lahtarikaarti tulee ja alistaa työväen herrojen alle. Tällainen puhetapa on aina tuntunut minusta vieraalta.

Rinnekari sanoo, että eteläpohjalainen valkoinen armeija oli talonpoikien, renkien, mäkitupalaisten, torppareiden ja duunareiden armeija. Valkoisissa joukoissa oli miehiä kaikista yhteiskuntaluokista, sillä vuoden 1918 Etelä-Pohjanmaa oli tasa-arvoisempi ja vakaampi kuin eteläinen Suomi.

Eri yhteiskuntaluokkien kirjavuus näkyi.

– Miehet olivat usein köyhästi varusteltuja. Ilman valkoisia hihanauhoja eteläpohjalaisia tuskin olisi erottanut punaisista. Joillain oli pahvisia kenkiä, jotka sitten saatiin vaihdettua kunnon saappaisiin, kun miehiä alkoi kaatua.

Rinnekarin mukaan tämä tasa-arvo noteerattiin myös rintamalla. Pohjalaisupseerit istuivat samassa ruokapöydässä rivimiesten kanssa.

Juha Rinnekarin edellinen, vuonna 2014 valmistunut dokumentti käsitteli isoavihaa. Hän laskee uuden dokumenttinsa suoraksi jatkumoksi Isollevihalle.

Hän uskoo, että isonvihan aikana Etelä-Pohjanmaalla kylvettiin venäläisvihan siemenet. Eteläpohjalaisjoukot olivat hanakoita tarttumaan aseisiin kun ajateltiin, että sotaan lähdetään venäläisiä vastaan.

– Ajateltiin, että meillä on kaikki hyvin, kunhan päästään eroon venäläisistä, Rinnekari kärjistää.

– Ajan propagandakin lähti siitä, että tämä on vapaussota.

Ajatuksen eteläpohjalaisjoukkojen harhauttamisesta sotaan nosti vuonna 1993 näkyvästi esiin Heikki Ylikangas kirjassaan Tie Tampereelle. Rinnekari haastattelee häntä dokumentissaan.Toinen keskeinen haastateltava on nuoremmasta Matti Laurilasta väitellyt Vapaussoturi-lehden päätoimittaja Vesa Määttä.

– Tie Tampereelle avasi hyvin sitä, mikä valkoista eteläpohjalaista porukkaa motivoi ja ajoi. En halunnut tehdä dokumenttia ilman Ylikangasta, Rinnekari sanoo.

Mihin dokumentin tekijä itse uskoo, harhautettiinko eteläpohjalaiset sisällissotaan?

– Tässä dokumentissa asia esitetään siten, että on mahdollista, ettei tiedetty mihin sotaan lähdetään.

Juha Rinnekari sanoo pyrkineensä dokumentissaan neutraaliuteen.

– En halua arvostella tai kauhistella esimerkiksi teloituksia. Käyn kyllä läpi Länkipohjan teloitukset, mutta niillä ei jäädä mässäilemään.

Valkoiset joukko-osastot ampuivat Länkipohjan kylässä yli kahdeksankymmentä antautunutta punakaartilaista. Lapulaiset osallistuivat muiden joukkojen mukana näihin teloituksiin. Teloitettujen joukossa oli myös siviilejä ja alaikäisiä. Lapualaisten ja keskisuomalaisten osalta teloitukset on tulkittu kostoksi Matti Laurilan ja Ilmari Laurilan kaatumisesta. He saivat surmansa Länkipohjan taistelussa 16. maaliskuuta 1918.

Rinnekari toteaa, että siihen mennessä kaikille oli tullut selväksi, millaisesta sodasta on kyse.

– Eteläpohjalaisten viha oli siirtynyt punaiseen vastustajaan. Lapualaisten tappiot olivat valtavat. Kahden Laurilan kuolema lamautti joukot hetkeksi. Sitten kostettiin välittömästi.

Kun painuvi päät -dokumentti tulee nähtäville useisiin eteläpohjalaisiin elokuvateattereihin, muun muassa Ähtäriin, Alavuudelle, Kauhavalle, Kauhajoelle ja Jalasjärvelle.

Lisää aiheesta

Kommentoi











Suosituimmat kulttuuriuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat