Tilaajalle

Hoivakodeissa tarinoita kerätessään Jenni Lalli ja Tero Heinämäki ymmärsivät, miksi ihminen lopulta palaa aina nuoruuteen – ”Vanhuus ei ole ihmisen ydintä”

SEINÄJOKI

"Puhelin soi aamulla, taas lottaa kutsutaan. Tiellä kun hän pyöräilee, näkee monta huuhkajaa. Molemmilla puolilla ne laulaa metsässä. Niin kuin tekis kunniaa, tyttö aattelee."

Suurikokoisia lintuja ihastellessaan tyttö muistaa äitinsä kertoneen huuhkajia nähdyn viimeksi sisällissodan aikaan.

"Huuhkaja huu, sodan lintu. Ilmestyy taas ajaa takaa. Vaan kiinni ei saa."

Vanhan lotan tarina mystisistä sota-ajan huuhkajista olisi jäänyt luultavasti kertomatta, elleivät Tero Heinämäki ja Jenni Lalli olisi tallentanut sitä laulun muotoon.

Huuhkaja on yksi seitsemästä kappaleesta, jonka seinäjokelainen Duo Ohoiva on koonnut uudelle Ominpäinen -ep-levylle.

Kertomuksia kaksikko on kerännyt kiertäessään yli kolmen vuoden ajan hoivakodeissa Seinäjoella, Lapualla, Ilmajoella, Kurikassa, Peräseinäjoella ja Kaustisella.

Hoivakotien asukkaiden kanssa sanoittamat kappaleet ovat tarinoita vuosikymmenten takaa, ajalta, jolloin nyt palvelukeskuksen sängyissä makaavat ihmiset olivat vielä nuoria.

Kaksikko haluaa tuoda tarinat maanläheisellä ja uudella tavalla tähän päivään osoittaakseen, kuinka paljon elämää on myös hoivakotien seinien sisällä.

Laulut eivät kerro pelkästään vanhuudesta, vaan ihmisistä, arjen havainnoista, nuoruudesta, rakkaudesta ja elämästä sen iloineen ja suruineen, eli siis aivan samoista aiheista kuin mitä nykypäivän pop-kappaleissakin lauletaan.

Heinämäen mukaan kappaleista vahvasti välittyvät nuoruus ja rakkaus ovat universaaleja ja kollektiivisia asioita, joiden avulla voi luoda yhteyden menneiden ja nykyisten sukupolvien välille.

– Ymmärrän hyvin vanhojen muistelun. Se muistuttaa ihmisen sielusta, mikä on iätön, ikuisesti nuori. Vanhuus ei ole ihmisen ydintä. Lapsuuteen palaaminen uudelleen ja uudelleen on voimavara, Heinämäki kuvailee.

Voimavara tarinoiden kuuleminen on ollut myös tekijöille itselleen.

Viisi vuotta sitten Heinämäki palasi takaisin Seinäjoelle Joensuun kaupunginteatterin johtajan pestistä mukanaan keskivaikea masennus.

Hän päätti hakea musiikista hyvinvointia ja uutta tapaa ilmaista itseään, joten hän hakeutui laulamaan Jussit-mieskuoroon.

Keväällä 2015 Heinämäki ja Lalli tapasivat Rytmi-instituutin kulttuurisen vanhustyön koulutuksessa, ja pian Duo Ohoiva olikin jo matkalla ensimmäiselle keikalleen palvelukeskus Västinkartanoon Ylistarossa.

Perille päästyään kaksikko tapasi ihmisiä, joista moni oli vaipunut jo muistisairauden syövereihin. Ihmisiä, jotka makasivat sängyssä sanomatta sanaakaan, mutta joiden silmät syttyivät kirkkaaseen loistoon duon esiintyessä.

Heinämäki tiesi löytäneensä sen, mitä oli koko ajan hakenut Seinäjoelle palattuaan.

– Muistelen sitä hetkeä edelleen kaikissa kohtaamisissa, jossa toista ihmistä jännittää. On mahtava mahdollisuus kertoa silmillään toiselle, miten kivaa on, että hän on siinä. Elämässä ei kannata pelätä, vaan antaa mennä ja jakaa toisten kanssa se, mitä on jaettavissa, tukea ja auttaa.

Duo Ohoiva toimii paikallisia tarinoita esille tuovan seinäjokelaisen kulttuuriyhdistys KoHon siipien suojissa.

Tähän mennessä duolla on kasassa parikymmentä kappaletta, jotka se on valmis nyt myös valmis jakamaan yleisön kanssa. Ensi vuonna kaksikko alkaakin täyttää keikkakalenteriaan.

Tarinoiden keräämistä ja hoivakodeissa soittamista he eivät aio lopettaa – se työ kun on vasta alussa.

– Kaikkia tarinoita ei missään tapauksessa ole kuultu, Lalli sanoo.

– Tarinoita kertovat usein ne, jotka ovat siihen halukkaita, mutta on myös ihmisiä, jotka eivät halua tehdä itsestään numeroa, mutta jotka ovat eläneet rikkaan elämän ja voivat rikastuttaa sillä myös muiden elämää. Siinä mielessä olemmekin olleet vähän kuin löytöretkellä, Heinämäki jatkaa.

Lisää aiheesta

Kommentoi











Suosituimmat kulttuuriuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi






  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat