Tilaajalle

Vanginvartijoiden liitto: Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut suurin syy jengiongelman pahenemiseen vankiloissa

HELSINKI

Vanginvartijoiden ammattiliitto arvostelee lainsäätäjää ja -tulkitsijoita jengiongelman pahentamisesta vankiloissa. Liiton mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen (EOA) ratkaisut vankien tekemiin kanteluihin ovat suurin yksittäinen vankilaturvallisuutta heikentänyt tekijä viime vuosina.

–Viime vuonna vangit tekivät EOA:lle 434 kantelua, joista 34 prosenttia aiheutti toimenpiteitä vankiloissa. Suurin osa niistä helpotti vankien oloja vankilassa, sanoo puheenjohtaja Antti Santamäki Vankilavirkailijain liitosta.

Santamäen mukaan lainsäätäjä ja tulkitsijat ovat näyttävät unohtaneen sen tosiasian, että vangit käyttävät kanteluita ja valituksia vankilahenkilökunnan painostamiseen.

–Valittaminen on lisääntynyt valtavasti, sillä lainsäätäjän ja -tulkitsijan mukaan kaikesta pitää nykyisin kuulla vankia itseään ja joka ikisestä ratkaisusta voi valittaa, sanoo Santamäki.

Pahin ongelma aiheutui EOA:n ratkaisusta, jonka mukaan jengivangeilla on samanlainen oikeus olla kahdeksan tuntia päivässä ulkona sellistä kuin tavallisillakin vangeilla. Kyseistä ratkaisua on arvostellut myös Keskusrikospoliisi (LM 8.12.).

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) virkamiehet eivät halua arvostella laintulkitsijan päätöksiä julkisesti nimellään. Eräästä suljetusta vankilasta kerrotaan, että vapaa liikkuminen antoi jengivangeille käytännössä oikeuden painostaa ja uhkailla kahdeksan tuntia päivässä muita vankeja.

Kyseisessä vankilassa tämä on tarkoittanut sitä, että jengivangit ovat alkaneet pukeutua jengiväreihin, pakottaneet muita vankeja tuomaan huumeita vankilaan, perineet heiltä sellivuokraa ja omineet osastojensa vankilapuhelimet yksin jengiläisten käyttöön.

Liitto kiittää Risen johtoa

Lännen Media uutisoi sunnuntaina (8.12.), että vankiloissa otetaan kovat keinot käyttöön jengivankien kuriin laittamiseksi. Kaikkiin suljettuihin vankiloihin on tulossa ensi vuonna normaalia tiukemmin valvotut jengiosastot ja lisäksi varmuusosastopaikkojen määrä kolminkertaistuu.

Vankiloissa aiotaan ottaa käyttöön myös henkilökunnan turvatarkastukset ja vankiosastoilla työstelevien haalarikamerat, molempia hankkeita pilotoidaan ensi vuoden aikana.

Vartijoiden ammattiliitto kiittää Rikosseuraamuslaitoksen johdon ryhtiliikettä.

–Liikkeelle laitetut toimenpiteet ovat hyviä, tosin henkilökunnan turvatarkastukset ovat jakaneet mielipiteitä. Keskushallinnon turvallisuuspuoli on koko ajan tiennyt jengiongelman laajuuden, hyvä, että pääjohtokin herännyt asiaan, Santamäki sanoo.

Risen entinen pääjohtaja Esa Vesterbacka jäi eläkkeelle kesällä, ja syyskuun alussa vankeinhoitolaitosta alkoi johtaa Arto Kujala.

–Nyt vielä vankiloiden johtajien pitäisi ymmärtää, että jengivangit on saatava tiukempaan valvontaan ja jengiosastoille on resursoitava lisää väkeä henkilökunnan ja vankien oman turvallisuuden takaamiseksi, Santamäki sanoo.

–Tiettyjen vankiloiden johtajat eivät edelleenkään ymmärrä, kuinka vakava jengiongelma omassa laitoksessa on, Santamäki väittää.

Juridista apua tarvitaan

Vanginvartijoiden ammattiliitto toivoo, että vankeinhoitolaitos ymmärtäisi myös satsata vankiloiden työntekijöiden juridiseen tukeen.

–Vangit saavat käyttää lakimiestä avustajanaan kaikissa kanteluissaan ja valituksissaan. Ja myös esimerkiksi rangaistusaikansa suunnitelman tekemisessä, Santamäki sanoo.

Kun tiedossa on, että jatkuva kanteleminen on keino painostaa vankilahenkilökuntaa, Santamäki ihmettelee, miksi työnantaja ei panosta työntekijöiden juridiseen tukeen enemmän.

–Käytännössä tilanne on se, että vangilla on lakimies apunaan ja vankilavirkailijan pitää selvitä tätä vastaan omin neuvoin, Santamäki sanoo.

Epätasapainoinen asetelma näkyy Santamäen näkemyksen mukaan myös laintulkitsijan ratkaisuissa.

Lisää aiheesta

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat