Tilaajalle

Suomella 3 500 henkilöä haussa Interpolin ja Schengen-järjestelmän kautta – Näitä kadonneita ja vakavista rikoksista epäiltyjä henkilöitä Suomi etsii

Suomi etsintäkuuluttaa vuosittain 120–150 uutta rikoksesta epäiltyä tai tuomittua henkilöä.

Interpolin julkisella listalla roikkuu tällä hetkellä kahdeksan Suomen etsintäkuuluttamaa rikollista. Näiden joukossa ovat muiden muassa marokkolainen Ayoub El Yaakoubia ja algerialainen Ishak Merenvuori.

56-vuotiasta El Yaakoubia epäillään 27 vuotta sitten tapahtuneesta murhasta ja 53-vuotiasta Merenvuorta vuonna 2005 tapahtuneesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Rikoksiin liittyvät haut ovat kuitenkin murto-osa kaikista Suomen vireille laittamista, ihmisiä koskevista kansainvälisistä kuulutuksista.

Tällä hetkellä Suomella on Euroopan valtiot kattavassa Schengen-tietojärjestelmässä ja maailmanlaajuisessa Interpolissa aktiivisena yhteensä 3?500 eri henkilöä koskevaa kuulutusta.

–Valtaosa näistä koskee maahantulokieltoa. Näitä henkilöitä ei siis etsitä vaan päinvastoin, heidät halutaan pitää syystä tai toisesta pois maasta ja koko Schengen-alueelta, kertoo rikosylikomisario Teemu Aittamaa keskusrikospoliisista.

Maahantulokielto voi seurata esimerkiksi käännyttämisestä, rikoksesta tai henkilön aiheuttamasta turvallisuusuhasta.

Kadonneista henkilöistä Suomi tekee noin 100–120 uutta ilmoitusta vuosittain.

Lisäksi viranomaiset voivat pyytää kuulutusjärjestelmän avulla tarkkailutietoa tai varoittaa toisiaan tietyistä henkilöistä. Interpolin järjestelmään lisätään myös tunnistamattomat vainajat.

Viranomaisia varten

Kansainväliset kuulutukset ovat osa eri valtioiden viranomaisten välistä tiedonvaihto-, oikeus- ja virka-apujärjestelmää. Pääosa kuulutuksista jää ainoastaan viranomaisten tietoon.

Kansainvälinen etsintäkuulutus voidaan tehdä henkilöstä, jota odottaa epäillyistä rikoksista vähintään vuoden vankeusuhka. Viranomaiset voivat etsiä henkilöä myös suorittamaan jo määrättyä vankeustuomiota.

–Kuulutukset ovat voimassa niin kauan, että rikos vanhentuu tai tuomion täytäntöönpanoaika päättyy, Aittamaa kertoo.

–Etsintäkuulutus näkyy kaikille järjestelmää käyttävien valtioiden viranomaisille heidän hoitaessaan mitä tahansa lainvalvontatehtävää, esimerkiksi rajatarkastusta tai liikennevalvontaa.

Syyttäjän ja tutkinnanjohtajan päätöksellä rikoksesta etsintäkuulutetun nimi ja tunnistekuvat voidaan myös julkaista Europolin tai Interpolin nettisivuilla. Tällöin viranomaiset katsovat, että yleisöjulkisuus voi auttaa etsintäkuulutettujen löytymisessä haittaamatta kuitenkaan rikosprosessia.

Kaksi etsityintä

Europolin verkkosivuilla julkaistavassa Euroopan etsityimpien rikollisten listassa on tällä hetkellä 66 rikollisen tiedot. Näistä kaksi on Suomen etsintäkuuluttamia.

Irakilaista Hayder Al-Hmedawia, 34, Suomen poliisi etsii epäiltynä kahteen murhan yritykseen ja kolmeen törkeään pahoinpitelyyn. Mies puukotti Helsingissä Haagan kaupunginosassa viime maaliskuussa ex-puolisoaan, tämän ystävää ja kolmea lastaan.

Albanialaista Rexhep Spataa, 37, Suomen poliisi epäilee suuren amfetamiinivyyhdin päätekijäksi. Poliisi uskoo, että Spata toimi koplan aivoina, kun porukka toi Suomeen kymmeniä kiloja amfetamiinia ja myi sen eteenpäin.

Yhteensä Interpolin julkisella listalla on tällä hetkellä 7 084 karkuteillä olevaa rikollista, joita eri valtiot etsivät.

Suomen kokemusten mukaan kansainvälisesti etsintäkuulutetut jäävät tyypillisesti kiinni viranomaisyhteistyössä tehdyn tiedustelun seurauksena.

–Toki myös rajatarkastuksissa tai siitä syystä, että on muissa tilanteissa joutunut viranomaisten käsiin, Aittamaa arvioi.

Kesän jälkeen kaksi kiinni

Osa rikollisista antaa julkisuudessa ymmärtää, että poliisin pakoileminen on naurettavan helppoa.

Tuorein esimerkki tästä on liivijengi Cannonballin ex-pomo Janne "Nacci" Tranberg, joka ilkkui poliisille sosiaalisen median kanavissaan, antoi tv-haastatteluja ja julkaisi jopa kirjan pakomatkallaan.

Euroopan etsityimpien rikollisten listalla pakonsa aikana ollut Tranberg ehti juosta viranomaisia karkuun lähes kaksi vuotta, ennen kuin jäi lokakuun alussa kiinni Espanjassa.

Keskusrikospoliisi julkaisi viime heinäkuun alussa Suomen kymmenen etsityimmän rikollisen listan, jotka kaikki on etsintäkuulutettu myös kansainvälisesti. Nyt tämä lista on kaventunut kahdeksaan henkilöön.

Tranbergin lisäksi kiinni on jäänyt Toni Florin (ent. Heikkilä), joka katosi omille teilleen kesken vankeustuomionsa saatuaan poistumisluvan Sukevan vankilasta.

Florin oli niin ikään kansainvälisesti etsintäkuulutettu. Krp kertoo, että Florin löytyi Suomesta.

Keskusrikospoliisin mukaan kansainvälinen etsintäkuulutus on ihka aito prosessi, jossa viranomaiset todella yrittävät löytää muiden valtioiden kuuluttamia henkilöitä alueiltaan.

–Monet etsintäkuulutetut joutuvat tekemään paljonkin töitä kuten vaihtamaan jatkuvasti olinpaikkaansa, jotta eivät jää kiinni, Aittamaa arvioi.

Krp:n mukaan ei ole olemassa mitään keskimääräistä kiinnijäämisaikaa, mutta valtaosa narahtaa vuoden tai parin sisällä. Jotkut jäävät kiinni välittömästi, toisten kohdalla rikokset ehtivät vanhentua.

–Minulla ei ole havaintoja siitä, onko joku maa näissä asioissa laiskempi kuin toinen. Totta kai jokaisella maalla on omat prioriteettinsa viranomaistehtävissä, ja esimerkiksi Schengenin ulkopuolella valtioiden tavat toteuttaa oikeutta ja suorittaa hallintoa vaihtelevat hyvinkin paljon.

Koska Ruotsi ja Viro ovat monen pakomatkalaisen reitillä, näissä maissa Suomen etsintäkuuluttamia henkilöitä jää myös kiinni eniten. Myös Espanjasta rikollisia jää kiinni säännöllisesti.

Schengen-järjestelmä sujuvin

Interpol ja Schengen-järjestelmä ovat toisistaan erillisiä järjestelmiä, jotka toimivat osittain päällekkäin.

Schengen-alueella järjestelmää käyttää 28 valtiota, joita ohjaavat samat käytänteet ja säännöt. Schengen-järjestelmään ilmoitettu etsintäkuulutus sisältää esimerkiksi automaattisesti myös luovutuspyynnön.

Keskusrikospoliisi toimii linkkinä sekä Schengen-järjestelmään että Interpoliin tehtävissä etsintäkuulutuksissa. Keskusrikospoliisi on myös se viranomainen, joka hakee suomalaiset etsintäkuulutetut kotimaahan, kun luovutus tapahtuu.

Euroopan ulkopuolisiin maihin tehtäviä luovutuspyyntöjä hoitaa oikeusministeriö. Näihin maihin luovutuspyyntö on tehtävä erikseen, jonka jälkeen luovuttaminen perustuu kyseisen valtion omiin kansallisiin lakeihin ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Esimerkiksi jotkut valtiot hakevat Interpolin kautta poliittisista syistä etsintäkuuluttamiaan henkilöitä, mikä taas ei joidenkin valtioiden mielestä kelpaa syyksi luovuttamiseen. Lisäksi ihmisoikeussopimukset tai halu kunnioittaa ihmisoikeuksia voivat estää henkilön luovuttamisen maahan, jossa tätä uhkaa kidutus tai kuolemantuomio.

Krp:n mukaan etsintäkuulutusjärjestelmä toimii Schengen-alueella parhaiten juuri sujuvuutensa vuoksi.

–Rikoksentekijöitä on kuitenkin luovutettu Suomeen ihan ympäri maapalloa ja kaikenlaisista rikoksista etsintäkuulutettuina. Ehkä suurin vaihtelu eri maiden välillä on prosessin pituudessa, Aittamaa kertoo.

Hän ei suostu nimeämään valtiota, jossa viranomaisten välttely onnistuisi helpoimmin.

–Olemme hakeneet rikollisia Yhdysvalloista ja Japanista saakka, joten ainakaan maantieteellinen etäisyys ei korreloi sen kanssa, missä onnistuu välttämään virkavaltaa parhaiten, Aittamaa naurahtaa.

Myös Suomi osallistuu kansainvälisiin talkoisiin rikollisten kiinnisaamiseksi.

–Suomessa etsitään näitä henkilöitä aktiivisesti. Suomi luovuttaa vuosittain noin 40–60 muiden valtioiden etsintäkuuluttamaa henkilöä.

Terroristeja pakotelistalla

Kansainvälisistä kuulutusjärjestelmistä löytyvät listaukset YK:n turvallisuusneuvoston pakoteluettelo henkilöistä ja yhteisöistä, joiden toiminnan katsotaan uhkaavan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

Pakotelistalle voi joutua esimerkiksi yhteyksistä joukkotuhoaseiden levittämiseen, kansainväliseen terrorismiin tai laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin.

Interpolin julkisessa henkilölistassa on tällä 505 nimeä. Näistä yli puolet (262) kytkeytyy terroristijärjestöihin Al-Qaidaan tai Isisiin.

Yhteisöjä Interpolin julkisesta pakotelistasta löytyy 103. Näistä yli 80 prosenttia (84 kpl) liittyy edellä mainittuihin terroristijärjestöihin.

Pakotelistan tarkoituksena on esimerkiksi rajoittaa näiden henkilöiden matkustamista ja kaikenlaista taloudellista sekä kaupallista yhteistyötä näiden tahojen kanssa.

–Pakotekuulutuksia syötetään myös Schengenin tietojärjestelmään, jolloin tarkoituksena on estää Euroopan Unionin päättämiin sanktioihin liittyvien henkilöiden matkustaminen Schengen alueelle, Aittamaa sanoo.

1910 kadonnutta lasta

Kaikki Interpolin julkaisemat henkilötiedot ja tunnistekuvat eivät liity rikoksiin. Järjestelmässä on julkaisuna tällä hetkellä peräti 7 324 kadonneen henkilön tiedot.

Näistä eri puolilla maailmaa kadonneista peräti neljännes on alaikäisiä. Kuusivuotiaita tai nuorempia maailmassa on kadoksissa tällä hetkellä 583, heistä kolmevuotiaiden tai sitä nuorempien osuus on 163.

Suomella on Interpolin julkisessa kadonneiden luettelossa kaksi aikuista henkilöä.

Sari Hannele Kainulaista, 53, etsitään yhä 15 vuoden jälkeen. Hän hävisi Helsingistä vuonna 2004 ollessaan 37-vuotias.

Seppo Tapio Tirkkonen, 58, katosi Sipoossa vuonna 2011.

Listalta löytyy lisäksi yksi suomalainen, vuonna 2001 Porista kadonnut mies. Tiettävästi hänen kohdallaan tutkinta on kuitenkin päättynyt ja mies on julistettu kuolleeksi.

Suomessa kadonneiksi ilmoitetut henkilöt voivat olla esimerkiksi laitoksiin sijoitettuja alaikäisiä, tahdosta riippumattoman hoidon piirissä olevia henkilöitä tai henkilöitä, joiden poliisi epäilee joutuneen henkirikoksen uhreiksi.

–Joukossa on myös omasta tahdostaan "hävinneitä". Heistä poliisi ei luovuta tietoa läheisille ilman asianomaisen omaa lupaa, Aittamaa sanoo.

Myös tavarat etsintäkuulutetaan

Ihmisten lisäksi viranomaiset etsivät kuulutusjärjestelmissä paljon muutakin, kuten varastettuja ajoneuvoja, taide-esineitä ja kadonneita asiakirjoja.

Myös Suomella on järjestelmissä vuosittain voimassa valtava määrä esineisiin liittyviä hakuja.

–Noin 5 500 ajoneuvoa, 72 venettä, reilut 600 perämoottoria ja 6 500 ampuma-asetta, Aittamaa luettelee.

Tällä hetkellä haussa on myös 185 000 asiakirjaa eli pääasiassa ajokortteja ja passeja. Ne on ilmoitettu kansainväliseen järjestelmään etsintäkuulutettuina ja peruttuina asiakirjoina.

–On vaikea arvioida, mikä osa näistä on oikeasti kadoksissa ja mikä osa vain liian hyvässä tallessa, Aittamaa sanoo.

Aina silloin tällöin joku löytää passinsa kadonneeksi ilmoittamansa passin ja päättää matkustaa sillä. Aittamaa ei suosittele tätä, sillä etsintäkuulutusjärjestelmä toimii myös tällä sektorilla.

–Etsintäkuulutetun asiakirjan kanssa voi joutua hankaluuksiin maailmalla. Tämän jälkeen on kiinni enää sen vieraan valtion viranomaisten hyväntahtoisuudesta, miten asia siitä etenee, Aittamaa sanoo.

Toisinaan eri valtioiden viranomaiset varoittavat järjestelmän kautta toisiaan myös rikollisuuteen liittyvistä ilmitöistä kuten esimerkiksi uusista murtotavoista. Suomi on varoittanut viimeksi uudenlaisesta tavasta kätkeä huumeita.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat