Tilaajalle

Kulmunilta karkasi some-mopo käsistä – sosiaalisessa mediassa poliitikko voi mokata helposti ja pahoitella nopeasti

Näkökulma

Mahdottomalta tuntuva kysymys Syyrian Al-holin leirin suomalaisten palauttamisesta repii nyt Suomen poliittista kenttää tosielämän lisäksi sosiaalisessa mediassa. Jotkut osaavat pelin, toiset eivät.

Epäonnistujiin lukeutuu keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Hän kysyi torstai-iltana Instagramissa, pitäisikö leiriltä tuoda Suomeen vain lapset vai sekä äidit että lapset. Seuraajat saivat äänestää kahdesta vaihtoehdosta.

–Jälkimmäisestä mie en ole ollenkaan innostunut, koska näihin aikuisiin liittyy hirvittävä terrorismivaara, Kulmuni totesi videolla.

Perjantaiyönä Kulmuni kertoi Twitterissä, että oli poistanut kyselyn, koska se "herätti pahennusta" ja "oli epäonnistunut". Anteeksipyyntöä saatiin odottaa aamupäivään.

"Tavoitteeni käydä keskustelua sosiaalisessa mediassa monimutkaisesta aiheesta epäonnistui. Pyydän kyselyä anteeksi", Kulmuni kirjoitti Twitterissä.

Some sopii nopeaan pahoitteluun

Kulmunin Instagram-äänestystä paheksuttiin sosiaalisessa mediassa laajasti. Esimerkiksi kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön Human Rights Watchin mediajohtaja Andrew Stroehlein kutsui kyselyä kamalaksi ja kysyi: "Ihanko oikeasti, Suomi?"

Ihan oikeasti. Luulisi, että 32-vuotias milleniaali tajuaisi sosiaalisen median voiman.

Kun monimutkaiset poliittiset kiistat pitää runtata muutamiin merkkeihin tai sekunteihin, väärinkäsityksiä ja ylilyöntejä tulee väistämättä. Lyhyeen ja nopeaan pahoitteluun alusta sopii kuitenkin erinomaisesti.

Tämä nähtiin myös torstaina, kun anteeksi pyysi ensimmäiseen Eurooppa-neuvoston kokoukseensa osallistunut pääministeri Sanna Marin (sd.). Hän pahoitteli Twitterissä EU-asioiden viestintäpäällikön "turhan jyrkkää" ohjausta, kun tämä oli kieltänyt toimittajilta kysymykset al-Holista.

Marraskuun lopussa kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) pyysi Twitterissä anteeksi vuosikymmenten takaisia sketsejään, joissa pilkattiin saamelaisia. Ja lista vain jatkuu.

Anteeksipyyntöjä tai vihjailua

Mitä kovemmiksi panokset nousevat Arkadianmäellä, sitä kovemmaksi muuttuu puhe sosiaalisessa mediassa. Kiista al-Holista on tästä vain viimeisin esimerkki.

Pelko kannattajien menettämisestä voi johtaa paniikkiin, mikä ei ole kaunista seurattavaa ja parhaimmillaankin kääntyy itseään vastaan. Kysykää vaikka Kulmunilta.

Twitter ja muut some-kanavat tarjoavat kuitenkin töpeksijöille pahoittelualustan, jossa saa päivitettyä itselleen puhtaan omantunnon sekunneissa.

Toisin on toiminut oppositiojohtaja Jussi Halla-aho (ps.), jolta pahoitteluja ei ole kuulunut. Tiistaina hän vihjaili Twitterissä, että Tullin keskiviikkoinen biologisiin uhkiin liittynyt harjoitus Helsinki-Vantaalla saattaisi liittyä al-Holin suomalaisten palautusoperaatioon.

Väärän tiedon levittäminen ei ole ollut Halla-Ahon mielestä anteeksipyynnön arvoista. Iltalehdelle hän kertoi, että oli vain kiinnittänyt huomiota "hauskaan yhteensattumaan", kun "epävirallisten kanavien" tiedot palautuskoneesta osuivat yksiin harjoituksen kanssa.

Mikä on yleisön vastuu?

Halla-ahon strategia on tuttu Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta, joka levittelee sosiaalisessa mediassa puolitotuuksia ja suoranaisia valheita minkä ehtii. Kiinni jäädessään vapaan maailman johtaja vain kohauttelee olkiaan.

Samoin tuntuu tekevän Halla-aho. Vastuu on yleisöllä.

Yleisön pitää siis päättää, mikä on totta ja mikä ei. Sopivan vaihtoehdon voi valita kätevästi oman poliittisen suuntautumisensa mukaan. Kohta tulee kuitenkin kilpaileva totuus tilalle.

Kun yleisö pääsee vielä äänestämään siitä, miten al-Holin suomalaisten käy, ollaan kai äärimmäisen kansanvallan ytimessä.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat