Tilaajalle

"Kävin kahdesti käsiksi lapseeni" – Työssään muita auttava äiti olisi kaivannut nopeampaa apua, kun suhde murrosikäisen tyttären kanssa meni solmuun

Ulospäin perhe näyttää siltä kuin moni muukin. Äiti työskentelee hyvässä työpaikassa sosiaali- ja terveysalalla, isä on osallistunut lapsen kasvatukseen ja koti on viihtyisä, eikä kukaan käytä päihteitä ongelmaksi asti.

Ylimääräinen asukas, pelko, asettui kuitenkin taloksi viisi vuotta sitten.

Tuolloin äiti kävi lapseensa, silloin 13-vuotiaaseen tyttäreensä, ensi kerran käsiksi.

– En löytänyt enää muita keinoja vastata hänen käytökseensä, Pohjois-Suomessa asuva äiti toteaa nyt.

Jutussa ei käytetä äidin nimeä hänen ja tyttären suojelemiseksi.

Käsirysy johti soittoon hätäkeskukselle, poliisien tuloon ja sosiaalityöntekijöiden puhutteluun.

Viranomaiset vakuuttelivat ja uskoivat tilanteen rauhoittuvan, mutta äitiä nakersi epäily.

"En uskaltanut yöpyä kotona"

Kului kaksi kivuliasta vuotta.

Perheen vanhemmat erosivat, ja äiti jäi kantamaan yksin päävastuuta arjesta.

Hänen ja tyttären umpisurkeasta vuorovaikutuskehästä ei ollut ulospääsyä.

Äitiä pelotti sekä oma että jälkikasvun käytös. Oli useita päiviä, jolloin hän ei uskaltanut mennä illalla kotiin. Silloin äiti yöpyi ystäviensä luona.

– Ero vei voimia. Koin olevani yksin voimakastahtoisen ja murrosiästä lisäboostia saaneen tyttäreni tulilinjalla. Ne riidat musersivat minut. Tuntui, etten jaksa näitä vuosia. Olin monesti yhteydessä lastensuojeluun. Jos äitiensuojelu olisi olemassa, olisin mennyt sinne.

Sitten äiti kävi uudelleen käsiksi lapseensa.

– Yritin saada häntä väkivalloin huoneeseensa, mutta en pienikokoisena onnistunut. Fyysinen yhteenotto luhisti minut täysin ja minulla oli itsetuhoisia ajatuksia, äiti kertoo.

– Onneksi sain silloiselta työyhteisöltä vahvan tuen. Myös käynneillä perheneuvolassa on ollut suuri merkitys, hän jatkaa.

Uhka ja pelko eivät riittäneet

Lähes 79 000 lapsesta tehtiin viime vuonna Suomessa yhteensä yli 145 000 lastensuojeluilmoitusta eli noin 1,8 ilmoitusta yhtä lasta kohden.

Tämä on viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Tampereen yliopiston sosiaalityön professorin Tarja Pösö etsii selitystä luvun kasvulle "lastensuojelullistamisen trendistä", jolla viitataan siihen, että lasten ja perheiden vaikeita elämäntilanteita pyritään käsittelemään yhä enemmän lastensuojeluasioina.

Jos lasta ei kyetä riittävästi auttamaan avohuollossa, hänellä on oikeus huostaanottoon ja sijaishuoltoon.

Tyttären sijoitus sijaisperheeseen toisen väkivaltatilanteen jälkeen oli haastatellulle perheelle suuri helpotus.

– Saimme katkaistua aina vain kiristyneen tilanteen, ja siksi selvisimme. Saimme apua, mutta emme niin nopeasti kuin olisimme tarvinneet, äiti kertoo.

– Piti olla konkreettinen väkivaltatilanne. Uhka ja pelko siitä, että teen jotain, eivät riittäneet. Tästä syntyi tunne, etten saanut sitä tukea mitä olisin tarvinnut, hän kertoo.

Lapsen tarpeet ja toiveet

Päätös lastensuojelussa tarvittavista toimista tehdään professori Pösön mukaan aina lapsen tilanteen arvioinnin pohjalta.

Esimerkiksi vanhempien koulutustaso tai ongelmien määrä eivät sinällään vaikuta suoraan esimerkiksi kaikkein järeimmän toimen eli huostaanoton todennäköisyyteen.

– Jos vanhemmilla on monia elämäntilannetta vakavasti ja pitkäkestoisesti kuormittavia ongelmia sekä vähän tukirakenteita ja sosiaalista verkostoa ympärillään, on mahdollista, että myös lapsen tilanne vaatii erityistä ulkopuolista tukea, hän sanoo.

Pösö tarkentaa, että ratkaisut sijoituspaikasta ovat aina yhdistelmä lapsen tarpeita ja toiveita, lapsen ja vanhempien mielipiteitä sekä tarjolla olevia sijaishuoltopaikkoja.

Rajoja ja rakkautta muultakin

Sijoitus kodin ulkopuolelle kesti tässä tapauksessa viisi kuukautta.

Äiti kantaa yhä sisällään ilkeää tunnetta siitä, ettei hän ole tarpeeksi hyvä äiti, koska hän on käyttänyt henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

Näinhän ei olisi pitänyt käydä, sillä hän auttaa työkseenkin muita ihmisiä.

– Juuri minun kaltaisillani pitäisi olla omasta takaa keinoja puuttua ristiriitatilanteisiin.

– Toisaalta ajattelen, että tyttäreni sai sijoitusperheestä lisää aikuisia elämäänsä rikastuttamaan, asettamaan rajoja ja antamaan rakkautta. He ovat edelleen tekemisissä keskenään, kyläilevät ja käyvät vaikka elokuvissa.

Kodin ulkopuolelle oli Suomessa vuoden 2018 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 544 lasta ja nuorta. Lukumäärä kasvoi 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta.

Viime vuonna huostaanotettiin 10 861 lasta.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Jos nuori joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle, on paikkana useimmiten laitos.

Ainoa toimiva ratkaisu

Pohjoissuomalaisessa perheessä tarvittiin vielä toinenkin sijoitus kodin ulkopuolelle.

Tällä kertaa apua saatiin, kun äidin ystävä soitti sen perään.

Nyt jo täysikäinen tytär asui lähiomaisen luona tämän vuoden alun. Sen jälkeen hän muutti omaan asuntoonsa.

Äiti ymmärsi jollain tasolla, että muutto oli välttämätöntä. Silti se oli hänelle kova paikka.

– Halusin hänen lähtevän, jotta satuttaminen ei ainakaan jatkuisi. Silti se tuntui pahalta, vaikka se oli ainoa ratkaisu, jonka tiesin toimivan. En minä äitinä voi ylpeillä.

Lastensuojeluilmoitusten tekemistä on pyritty asiantuntijan mukaan helpottamaan myös muille kuin alan ammattilaisille ja viranomaisille, jotta vaikeissa tilanteissa olevat lapset tavoitettaisiin.

– Osin voi olla kyse siis siitä, että yhteisöt ovat entistä enemmän huolissaan yksittäisten lasten tilanteesta ja tukeutuvat viranomaisiin näiden huolten ratkaisijoina, Pösö pohtii.

Kakkua kiitokseksi

Erilleen muuttaminen näyttää tämän päivän tilanteen perusteella olleen äidille ja tyttärelle oikea ratkaisu. Nyt perheessä uskalletaan jo hymyillä.

– Tilanne on rauhoittunut ja tapaamme kerran viikossa. Käymme kahvilla tai syömässä, juttelemme, äiti kertoo.

Tyttärellä on mukava oma koti ja hän opiskelee.

Äiti alkaa pikkuhiljaa uskoa anteeksiantoon. Siihen, että tytär ymmärtää, miksei äiti pystynyt huolehtimaan hänestä ilman ulkopuolista apua ja miksi perhe joutui turvautumaan sijoitukseen.

– Äidin rakkaus lapseensa ei katoa koskaan. Lastensuojeluun olen vienyt täytekakun kiitokseksi meidän pelastamisesta, hän sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat