UNRWA:n rahoitus arvioitava uudelleen

Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat usean viime vuoden aikana olleet Palestiinalaishallinnon suurin rahoittaja, ja alueen taloudesta yli 60 prosenttia rahoitetaan edelleen ulkomaisen avun kautta. EU maksaa tänä vuonna palestiinalaisalueelle yhteensä 252,5 miljoonaa euroa, joista 170,5 miljoonaa maksettiin alkukuusta EU:n PEGASE-mekanismin kautta, ja loput 82 miljoonaa maksetaan myöhemmin UNRWA:lle.

Suomi tukee EU:n PEGASE-mekanismin kautta Itä-Jerusalemin sairaaloita 3 miljoonalla. Sairaaloiden tukeminen on periaatteessa hyvä asia, koska sairaat tarvitsevat apua riippumatta hallinnosta, jonka alla he elävät. PEGASE:n kautta rahoitetaan erityisesti eläkkeitä, palkkoja ja sosiaalimaksuja.

Valitettavasti raha ei ole mennyt yksinomaan palestiinalaisten sosiaalipalveluiden, talouden ja teollisuuden kehittämiseen. Isoja summia on kulkeutunut johtajien pankkitileille ja turvallisuushenkilöstön rahoittamiseen sekä aseistukseen.

Suomi on viime vuodet rahoittanut yleistuen kautta YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:ta 4,5 miljoonalla eurolla vuosittain. Suomi on yksi järjestön 20 suurimmasta rahoittajasta. Järjestön keskeiset toimintasektorit ovat koulutus, terveydenhuolto sekä erilaiset sosiaali- ja hätäapupalvelut. Pelkästään palestiinalaispakolaisia ja heidän jälkeläisiään auttavan UNRWA:n kouluissa opiskelee lähes 500 000 lasta ja nuorta. Merkittävä osa järjestön työntekijöistä ja myös opettajista on paikallisia, pakolaistaustan omaavia henkilöitä.

UNRWA:ta on usean eri tahon kautta syytetty siitä, että sen ylläpitämissä kouluissa on oppilaille välitetty Israelin vastaista propagandaa, jossa yllytetään väkivaltaan. Kouluissa on mm. ylistetty itsemurhaiskujen tekijöitä ja heistä on tehty esikuvia pienille lapsille. On esitetty syytteitä myös siitä, että UNRWA:n kouluissa on toiminut opettajina henkilöitä, joilla on kytköksiä eri aseellisiin äärijärjestöihin. Viimeisimmän Gazan sodan aikaan Hamasia syytettiin UNRWA:n koulujen käytöstä asevarastoina.

Palestiinalaisalueilla käytössä olevia oppikirjoja on samoin kritisoitu niiden juutalaisvastaisen ja Israelin valtion olemassaolon oikeuden kieltävän sisällön vuoksi. Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on tukea kehitysmaiden pyrkimyksiä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Palestiinalaishallinnon budjetin rakenne on myös herättänyt aiheellista huolta. ”Puolustusmenoihin” käytetään 3,5 miljardin budjetista lähes kolmannes eli enemmän kuin koulutus- ja terveydenhuoltomenoihin yhteensä.

Konfliktien ylläpitäminen ja syventäminen vihakasvatuksen kautta eivät sovi yhteen Suomen tavoitteiden kanssa. Tästä syystä Suomen tulisi asettaa tiukkoja ehtoja antamalleen avulle. Suomen rahoittamissa kouluissa ei saisi harjoittaa vihakasvatusta, oppimateriaalin tulisi olla neutraalia ja koulujen kiinteistöjä ei saisi käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Edellä olevan perusteella jätin viime viikolla kirjallisen kysymyksen aiheesta, asianomaisen ministerin vastattavaksi, aikooko hallitus jatkaa UNRWA:n rahoittamista ja aikooko hallitus asettaa ehtoja UNRWA:n rahoituksen jatkamiselle.

Peter Östman
Kirjoittaja on kansanedustaja (kd.) Luodosta.

Kommentoi