Tilaajalle

Kolumni: Yhden ihmisen 49 vuoden juomavedet!

Kuka muistaa Aral-järven? Se oli maailman neljänneksi suurin järvi. Sen 67 000 neliökilometriä vettä kuhisi sampea, kuhaa ja lahnaa.

Asiat muuttuivat, kun Uzbekistanin neuvostotasavallasta tuli osa nousevaa Neuvostoliittoa 1920-luvun alussa. Stalin päätti tehdä Keski-Aasian tasavalloistaan valtavia puuvillaviljelmiä. Ja niin neuvostoliittolaiset polkaisivat käyntiin yhden maailmanhistorian kunnianhimoisimmista rakennushankkeista.

He kaivoivat käsipelillä tuhansien kilometrien kastelukanavaverkoston, joka johti Amudarjan ja Syrdarjan vettä ympäröivän aavikon puuvillaviljelmille.

Araljärven kuivuminen oli vain ajan kysymys, ei vahinko, ja neuvostoinsinöörien laskujen mukaan kannattava.

Tuloksena on yksi pahimmista ympäristökatastrofeista. Ja järkyttävintä on se mistä se johtuu, vaateteollisuuden raaka-aineen viljelystä.

Järven kuivuminen ei ole ainoa aluetta haitannut katastrofi. Ehkä vieläkin pelottavampaa on se, että Araljärvi toimi Neuvostoliiton biologisten aseiden koealueena. Vozroždenian saarella sijainnut laitos oli mikrobiologisen sodankäynnin tärkein koepaikka. Sinne kuljetettiin tuhansia eläimiä, jotka altistettiin pernarutolle, isorokolle, rutolle ja muille biologisiksi aseiksi soveltuville aineille.

Ja nyt järven pohjan haitallisia aineita sisältävä hiekka nousee ilmaan ja lentää hiekkamyrskyjen seurauksena laajalle ympäristöön aiheuttaen alueen ihmisille vakavia sairauksia.

Puuvillan, ”valkoisen kullan” kuten sitä tuolla alueella kutsutaan, viljely on siis syynä siihen, että ilmasto alueella on muuttunut ja ihmisten ja eläinten elinolosuhteet ovat käyneet mahdottomiksi.

Siellä, missä 50 vuotta sitten elivät kalat ja muut merenelävät, vaeltavat nyt kamelit.

Vaateteollisuus on öljyn ja kivihiilen jälkeen toiseksi suurin saastuttaja ja ympäristötuhojen aiheuttaja. Halpavaateteollisuus suoltaa silmiemme eteen viikoittain parhaassa tapauksessa neljä mallistoa, jotka poistuvat pian markkinoilta, ja jos et hanki niitä heti, jäät niistä paitsi. Siinä, missä ennen olivat kevät-, kesä-, syys- ja talvimallistot, nykyisin vuodessa mallistoja kertyy 52.

Shoppailu rauhoittaa ja antaa hyvää oloa. Mutta kun miettii asiaa tarpeidensa ja vaateteollisuuden kuluttamien luonnonvarojen kannalta, voi ajatus alkaa piinata.

Kahden puuvillapaidan ja kaksien farkkujen sisältämän puuvillamäärän kasvattamiseen kuluu vettä noin 36 000 litraa, se on yhden ihmisen tarvitsema juomavesi 49 vuodeksi.

Lihan syönnin- ja turkisten käytönvähentäminen on meille hyvin ja syvään iskostettu, mutta entä pikamuoti.

Montako järveä ja jokea sinä olet valmis kuivattamaan? Mieti siis mitä ostat ja mistä!

Kirjoittaja on Kokkolan kaupunginteatterin näyttelijä

Kommentoi