Tilaajalle

Kolumni: Pidetään lapsille kuuluvat oikeudet

Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet eli TSS-oikeudet ovat erityisesti lapsille tärkeitä.

Niillä turvataan lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluita, kuten varhaiskasvatusta, koulua, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä vapaa-ajan palveluita. Myös perheiden tukeminen eri muodoissaan on lapsille tärkeää.

Julkiselle vallalle on asetettu velvoite tukea lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Tämä on kirjattu perustuslakiin ja ihmisoikeussopimuksiin, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja TSS-oikeuksia koskevaan YK:n sopimukseen.

Kyse on perus- ja ihmisoikeuksista, joiden turvaamisvelvoite on julkisella vallalla. Valtion, kuntien ja tulevien maakuntien on aktiivisesti edistettävä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Perus- ja ihmisoikeudet luovat perustan muulle lainsäädännölle. Tämä on tärkeä muistaa myös sote-uudistuksessa.

Valitettavasti TSS-oikeuksiin ei kuitenkaan suhtauduta riittävällä vakavuudella valtion ja kuntien päätöksenteossa. Tästä kärsivät erityisesti lapset ja nuoret.

Taloudellisesti haastavana aikana on erityistä huomiota kiinnitettävä TSS-oikeuksien toteutumiseen. Perus- ja ihmisoikeussäännökset ovat lainsäätäjän tekemiä prioriteettilinjauksia, jotka on otettava vakavasti.

Ihmisoikeudet ovat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan. Yhden oikeuden - esimerkiksi oikeuden riittävään elintasoon, sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon tai koulutukseen - edistäminen parantaa muiden oikeuksien toteutumista ja vastaavasti yhden oikeuden toteutumisen heikentyminen vaikuttaa kielteisesti muiden oikeuksien toteutumiseen.

Oikeudella yksityisyyden suojaan ei juurikaan ole merkitystä, jos ei ole asuntoa. Sananvapaudella on vähän merkitystä, jos ei osaa lukea eikä kirjoittaa.

Suomessa hyvinvointi- ja terveyserot ovat kansainvälisesti vertaillen suuret. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa. Myös hyvinvointi- ja terveyserojen perusta juontaa juurensa lapsuudesta.

Monet viimeaikaiset päätökset, kuten varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen, päiväkotien ryhmäkokojen suurentaminen, koulutusleikkaukset ja sosiaaliturvan leikkaukset eivät auta kaventamaan hyvinvointieroja. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta yhteiskuntapoliittisten toimenpiteiden tulisi pienentää, ei kasvattaa, hyvinvointieroja.

On hieno asia, että lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on kirjattu hallitusohjelmaan. Pelkkä arviointi ei kuitenkaan riitä, vaan arvioinnin tulokset tulisi myös huomioida päätöksenteossa.

Oikeus hyvään lapsuuteen kuuluu kaikille lapsille. Hyvän lapsuuden turvaaminen edellyttää sitä, että pidämme kiinni lapsille tärkeistä oikeuksista.

ESA IIVONEN

johtava asiantuntija

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

KIRSI POLLARI

erityisasiantuntija

Lastensuojelun Keskusliitto

Kommentoi