Tilaajalle

Kolumni: Mustuuko hiilijalanjälki haja-asutusalueella?

– Iskä! Ei niitä kuoria saa siihen pussiin laittaa opasti kuopus, kun laiskuuttani olin nakkaamassa energiajätepussiin mandariinin kuoria.

Biojätepuoli tursui suodatinpusseja ja kananmunan kuoria, joten ajattelin laiskuuttani sujauttaa maatuvat kuoret väärälle puolelle.

Kolmevuotiaan sanoissa oli väkevän syyttävä sävy. En voi sanoa olevani mitenkään taitava kierrättäjä.

Lehdet, paperit, metalli ja lasi löytävät yleensä tiensä kierrätyspisteelle ilman suuria suruja, mutta hyötykäyttöasemalle sitä panttaa vuoden päivät vierailua. Lopputuloksena kuomukärryn jokaisen kulman alta tursuaa tavaraa.

Me Tšernobyl-vuosikerran tapaukset olemme ehtineet näille vuosirenkaille kuulla ja nähdä jos jonkinlaista ympäröivää uhkaa. Ulkona meitä ei saanut nukuttaa ja syksyn marjat ja sienet säteilivät vitamiinien lisäksi väkevää viestiä itärajan tuolta puolen.

Kouluaikoina varauduimme otsonikerroksen reikiintymiseen sekä nurkan takana odottavaan tuhotulvaan tai uuteen jääkauteen. Kortesjärvestä jäät kuitenkin lähti joka kevät eikä vesi koskaan niin korkealle noussut, että Nooa olisi alkanut keräämään eläimiä pareittain uuteen arkkiin.

Näistä pettymyksistä huolimatta ainakin minä olen asennoitunut siten, että tässä pitäisi edes yrittää elää ja olla tekemättä sen suurempaa vahinkoa ympäröivälle maailmalle.

Kylmällä taulukkolaskennalla ekologinen jalanjälkeni olisi huomattavasti pienempi jos olisin survonut itseni muun retkikuntani kanssa palveluiden ja julkisen liikenteen äärelle.

Koska olen vastarannan kiiski, on majapaikkamme haja-asutusalueella ja pihassa pönöttää henkilöautoja kaksin kappelin.

Lapsiperheen menot eivät irrota ylimääräistä rahaa asentamaan aurinkokennoja peltikaton päälle.

Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto eli toverillisesti Sitra on asettanut meidän suomalaisten saataville sata fiksua arjen tekoa, joista jokainen saa ammentaa vinkkejä hitusen parempaan elämään.

Omia arjen valintoja voi vertailla lisäksi elämäntapatestissä.

Testin osa-alueet jakautuvat asumisen, liikenteen, ruuan ja arjen hankintojen välille. Klikkailun lopputulema kertoo karkeasti arvioiden oman hiilijalanjälkesi painon.

Omaa jalanjälkeä painaa erityisesti kaasujalka kun huristelen täältä kiertoradalta avaruuden pääkaupunkiin saakka.

Käytänkin tässä tilaisuuden yrittää olla edes hitusen parempi ihminen. Sinä joka ajelet pohjoisesta arkisin kohti Lakeuden Ristiä: Mitä jos alettaisiin kulkea tuota matkaa samojen kumipyörien päällä?

Ei siitä maailma kokonaan pelastu, mutta jos edes pienen palasen verran.

Pakkaskeleillä lupaan puhua vaikka vaan lämpimikseni, niin ei turhaa tarvitse autoa lämmittää.

Kengän kokoni on 46, enkä tahtoisi sen jälkeä väen vängällä venyttää.

Kirjoittaja on kahden lapsen isä ja yhden vaimon puoliso

Kommentoi