Tilaajalle

Kolumni: Heikko lukutaito voi johtaa harvainvaltaan, jossa kaikki valta päätyy oppineen eliitin käsiin

Lukutaito on selviytymistaito, kiteyttää kirjailija Juha Itkonen sivistyksen kivijalan.

Heikko lukutaito voi johtaa harvainvaltaan, yhteiskuntaan, jossa kaikki valta päätyy oppineen eliitin käsiin.

Vaikka viihdettä ja ajankulua, yhä kasvavassa määrin tietoakin, tarjoillaan äänen ja kuvan avulla, tarvitaan rinnalle myös keskittymiskykyä pitkän tekstin lukemiseen.

Ilman kykyä ymmärtää pitkän tekstin mahdollistamia käsitekulkuja, voi tulla tahattomasti huiputetuksi esimerkiksi sopimusta allekirjoitettaessa. Myös kaikki lait ilmaistaan edelleen kirjallisessa muodossa. Kyse on yksilön oikeuksista.

Oma lukunsa on kriittisen lukutaidon merkitys. Medialukutaidon opettaminen on ollut jo pitkään arvokasta. Tarve mediatalojen ja opetuslaitoksen yhä syvenevään yhteistyöhön kasvaa. Siinäpä vinkki uinuville mediataloille, ollos hyvä!

Koululinkki-toimittaja tekee arvokasta ruohonjuurivalistusta koulujen suuntaan jo yli vuosikymmenen kokemuksella Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Länsimaisen edustuksellisen demokratian etu on, etteivät disinformaatio, valemediat ja trollien tehtaat pääse sekoittamaan äänestäjien faktoja fiktioon, kuten on käynyt lähimenneisyydessä esimerkiksi Brexit-äänestyksessä tai Yhdysvaltain presidentinvaalien alla.

Sähköisten ärsykkeiden täyttämä maailma tarvitsee paitsi kansallisen lukutaitofoorumin puheenjohtajana toimivaa Itkosta myös vanhempia ja opettajia, jotka tekevät lannistumatta kasvatustyötään.

Luokanopettaja turhautuu kamppaillessaan tuulimyllyjä vastaan, jos kodeista ei saa tarpeeksi tukea koululaisten lukemisen edistämiseksi. Asia kävi ilmi kolmannen luokan opettajan puheenvuorosta, joka seurasi kirjailija Itkosen haastatteluluennon jälkeistä vilkasta keskustelua viikko takaperin Seinäjoen pääkirjastossa.

Me ja taide -luennon aihe Seinäjoella oli Ei kirjallinen -yhteiskunta, joka on pahanlaatuinen dystopia.

Omien vanhempien esimerkki on ratkaiseva. Lukevat vanhemmat kasvattavat lukevia lapsia, joiden empatiakykyä sekä ajattelun elimiä on alettu koulia jo taaperoiästä lähtien lukemalla ääneen. Silti koskaan ei ole myöhäistä aloittaa.

Kun aikuisen patistelu voimistuu, ei lukevan -teinin vastarinta kasvaa. Perustelevaa maanittelutyötä on jatkettava kapinoinnista huolimatta päivästä ja viikosta toiseen.

Neljän lapsen isänä kirjailija Juha Itkonen painii samanlaisten ongelmien kanssa kuin kuka tahansa teinin kasvattaja.

Itkosen 14-vuotiaan esikoisen toiviomatka Ruisrockiin lempiräppärin keikalle, oli palkinto, jonka lunastuksen mahdollisti tietty määrä luettuja kirjoja.

Ihminen viestii ahkerammin kuin koskaan kielellisen ilmaisun historiassa. Itsensä ilmaisulle, nähdyksi sekä kuulluksi tulemiselle on yhä tarvetta, vaikka sanomisen muoto muuntuu.

Elämme vahvasti visualistisessa äänimaailmassa, jossa tietoa omaksutaan yhä enemmän videoiden ja podcastien avulla. Nuoret myös tuottavat sisältöä solkenaan aps-maailmaan.

Puhumisessa ja itsevarmuudessa nykynuoret pesevät aikuisväestön mennen tullen. Terveelle itsetunnolle on hyvä rakentaa.

Varmistetaan voittokulku tukemalla ja lukemalla satuja, kaunokirjallisuutta, tietokirjoja ja oman lehmän ojasta nostamiseksi – uutisia.

Alustalla ei niin väliä. Toinen tykkää paperista, toinen digistä.

Heikki Peltokangas

Kommentoi