Tilaajalle

Kolumni: Et ehkä pysty siihen, sillä siellä on muitakin

Hymyilevä menestyjä sanoo kirjan kannessa, että pystyt siihen. Niin varmaan pystytkin, mutta on aina mahdollista, ettet kuitenkaan.

Epäonnistuminen on kova paikka, sillä uusi gurusi on kertonut, että mikä vain onnistuu, kun yrität tarpeeksi kovaa ja uskot tavoitteeseesi.

Kaikki on kiinni sinusta! Se on kamala viesti.

Tyhjän tsemppipuheen myyjän tuote on vaarallinen. Hän opettaa sinulle, että tavoitteet saavuttaa, jos niihin uskoo. Hän ei muista kertoa niistä tapauksista, kun unelmien tavoittelija romahtaa alas korkeuksista. Tai kompastuu jo lähdössä. Tai kun joku toinen vain on parempi.

Kuuseen saa kurkottaa, mutta pitää muistaa katajaan kapsahtamisen vaara.

Positiivinen ajattelu on hyvä asia, mutta se ei ole taikasana, joka takaa onnistumisen. Kukaan ei tietenkään ole onnistunut yrittämättä. Maailman positiivisinkin ihminen voi kuitenkin epäonnistua. Maailman paraskin suunnitelma voi murentua epätodennäköisissä olosuhteissa.

Miten sitten suu pannaan? Sehän menee mutrulle. Ajatukset synkkenevät. Vikahan oli vain minussa. Enkö uskonut tarpeeksi? Enkö vain ole ihmisarvoisen elämän arvoinen?

Silloin tarvitaan positiivista ajattelua. Silloin pitää tuntea itsensä. Silloin on ymmärrettävä asioiden mittakaavat. Positiivinen ajattelu on sitä, kun ymmärtää, että voi epäonnistua tai että onnistuminenkaan ei aina riitä.

Kun keihäänheittäjä Seppo Räty lähti MM-kisoihin Roomaan vuonna 1987, isä heitti hänet lentokentälle. Matkalla Räty sanoi isälle ottavansa kisoista mitalin. Mitä sanoi isä? Ei tyrmännyt, mutta ei myöskään pönkittänyt uhoa. ”On siellä muitakin”, isä sanoi. Sanoi juuri niin kuin pitää.

Räty voitti sen kisan, vaikka ei ollutkaan saanut tsemppipuhetta. Hän sai tervepäiseltä ihmiseltä tervepäisen opetuksen. Nykyajan mittapuussa isän kommentti varmaan tulkittaisiin negatiiviseksi, ihmisen alaspäin painamiseksi. Se oli kuitenkin suojelevaa puhetta.

Humanismin lähtökohta on, että ihminen on kaiken mitta. Epähumaanin ajan lähtökohta on, että ihmisen menestys mittaa ihmisen hyvyyden. Se joka on ihan tavallinen, on huono ja puutteellinen ihminen. Hän ei hehku, ei toteuta koko potentiaaliaan.

On hämmentävää seurata sivusta, millaisen unelmahötön vallassa monet ihmiset elävät. Pelkät tavoitteet eivät riitä, vaan on toteutettava unelmia.

Monen unelmat vaikuttavat itsekorostuksen välineiltä. Kerrottuaan kaikille unelmiensa tavoittelusta unelmapuheiden uhrilla ei ole pakotietä. Kaiken peliin pistäneet ruokkivat toisiaan tsemppipuheillaan. Kun he läpsyttelevät toisiaan selkään, he samalla työntävät toisiaan kallionkielekkeeltä rotkoon.

Someen kyllä muistetaan kuvata ruskan värejä ja nuotiotulia ja muita elämän pieniä asioita ja julistaa, kuinka ollaan #blessed. Kansikuvassa lukee live, love ja laugh, vaikka elämässä on lähinnä kiire, velka ja kireys.

Onko se positiivista ajattelua ja suurta itsetuntemusta? Unelmoitko unelmiesi toteuttamisesta, vai siitä, että muut huomaavat saavuttaneesi paljon? Onko se sen arvoista?

Hannu Purola

Kommentoi