Yhdistystoiminta vaatii uusia tuulia

Ilkassa (2.7.) oli asiaa talkooinnostuksesta (Iiro Kangas) ja yhteisöllisyydestä (Seppo Niemelä). Kirjoituksista voi todeta yhdistystoiminnan muutoksen, ja ongelma on henkilöiden saaminen mukaan toimintaan.

Olen ollut perustamassa kolmea yhdistystä, ja tutustunut nuorisoyhdistyksiin ja muihin yhdistyksiin.

Yritin luoda perinnettä nuorisoyhdistyksiin huonolla menestyksellä, koska nuorisojärjestöissä vaihtuvuus on nopeaa estäen monen perinteen vakiintumisen.

Monessa yhdistyksessä on vaihtuvuus vähäistä, ja johtajat hoitavat perinteet hyvin, mutta uusia avauksia ei tehdä.

Yhdistykset toimivat vapaa-ajan markkinoilla, ja ihmisten vapaa-ajalle on paljon tarjontaa.

Monen kalenterin sitovat työpaikan vastuut, ja kalentereiden pitää olla esimerkiksi puoli vuotta suunniteltuna. Perheellisten kalenteria sitovat lasten ja puolison aikataulut. Kaikki sähköiset välineet ovat tuoneet uusia vapaa-ajan mahdollisuuksia.

Yhdistysten kannattaa järjestää isoja tapahtumia, joiden järjestämiseen osallistuu useampi yhdistys. Jalasjärvellä on yhteistapahtumia: esimerkiksi Aukusti, Kesäpäivä Pohjolassa, Etelän markkinat ja Jokipiin Maalaismarkkinat. Uutta ajatusta en esitä, ja ennemmin totean tilaisuuksissa vieraillen sukulaisten olleen tyytyväisiä.

Missä sitten on ongelma? Ongelma on vastuuhenkilöiden jaksaminen vuodesta toiseen.

Toinen ongelma liittyy uusien vastuuhenkilöiden löytymisen.

Tapahtumien vastuiden jako on tehtävä hyvin. On helppo pyytää pieniin tehtäviin uusiakin henkilöitä, kunhan he eivät joudu hallintoon. Jos voi osallistua esimerkiksi päiväksi tapahtumaan, on helpompi pyytää vapaaehtoisia.

Ongelma on johtajien jaksaminen, jotta tehtävä ei kestäisi vuosikymmeniä. Maailmalta esimerkkinä on kahden tai kolmen puheenjohtajan malli: entinen puheenjohtaja, nykyinen puheenjohtaja ja tuleva puheenjohtaja saavat vastuut vaikkapa kahden vuoden jaksoissa. Jaksotusta voisi soveltaa muihinkin tehtäviin: entinen, nykyinen ja tuleva vastuuhenkilö tiedetään. Vastuutehtävien paloittelu ja tehtävien jaksotukset vaativat uutta ajattelua.

Yhdistystoiminnan kehittäminen vaatisi koulutuspaketin, jotta henkilöstösuunnittelu olisi uuden todellisuuden mukaista. 2000-luvun yhdistystoiminnan perusteet on laadittava eri tavalla ajatellen. Mikä toimija ottaisi tämän kehitystyön johdettavaksi?

Jukka Rannila

Jalasjärvi