Vaalibyrokratian pauloissa?

Eduskuntavaalit käydään kevään aikana. Tämä tarkoittaa satojen vaalilautakuntien ja -toimikuntien valjastamista mittavaan urakkaan – muusta vaalihenkilöstöstä puhumattakaan. Demokratiaa pitää kunnioittaa ja vaalit ovat aina hyvästä, mutta voisivatko itse vaaliprosessit jo hieman uudistua?

Tavalliselle äänestäjälle vaalien taustalla tapahtuvat toiminnot eivät näy, eivätkä niiden tarvitsekaan näkyä, mutta kuinka moni suomalainen on oikeasti tietoinen siitä koneistosta, joka vaalien taustalla pyörii? Mitä tämä kaikki maksaa ja voisiko siitä saada aikaan kenties joitain säästöjä?

Virossa voi äänestää varsin sujuvasti internetissä. Lisäksi esimerkiksi Belgiassa ja Brasiliassa äänestetään äänestyslaitteilla äänestyspaikalla – Brasiliassa ei nykyisenkaltaista raskasta paperiäänestystä sellaisenaan enää edes ole käytössä. Sähköistä äänestämistä on lisäksi kokeiltu ja osin otettu käyttöönkin mm. Hollannissa, Norjassa, Ranskassa ja Sveitsissä.

Virossa on siis voinut äänestää verkossa jo vuodesta 2005 eli kymmenen vuoden ajan. Jokunen vuosi sitten tehdyn gallupin mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista olisi halukas antamaan äänensä sähköisesti.

Suomen sekä Viron sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmistoihin liittyen Sitran selvityksessä aikoinaan ilmeisesti arvioitiin, että koko Suomen potilastietojärjestelmän uudistus maksaisi noin 1,2–1,8 miljardia euroa kymmenen vuoden kuluessa. Virossa heidän kansallinen sähköinen potilastietojärjestelmä toteutettiin noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Suomen kustannuksissa näkyy mm. ohjelmistokirjon yhteensovittamisen vaikeus, mutta pitäisikö kärjistäen todettuna antaa myös sähköisen vaalijärjestelmän kehittäminen virolaisille yrityksille ja Viron valtiolle?

Monella suomalaisella on käytössään pankkitunnukset ja joillain myös sähköinen henkilökortti eikä pitäisi olla kovin suuri ongelma luoda sähköistä järjestelmää, jossa kansalaiset äänestävät niillä luotettavasti netissä. Tämä em. ei silti näköjään onnistu aikana, jolloin esimerkiksi dna:ta hyödynnetään mitä moninaisimmin tavoin ja avaruudessakin asutaan kansainvälisellä avaruusasemalla pysyvästi.

Onko ongelmana hyvien koodaajien puute vai epäonnistunut kokeilu jokunen vuosi sitten eräissä kunnissa (Karkkila, Kauniainen, Vihti) tai vain yksinkertaisesti hakkeroinnin tai epäonnistumisen pelko?

Olisiko nyt aika myöntää, että sähköistä internetpohjaista tai äänestyslaitteisiin pohjautuvaa vaalijärjestelmää tulisi nopeasti lähteä kehittämään esimerkiksi Viron mallin mukaisesti huomioiden kuitenkin erityisryhmien tarpeet äänestämisessä, jotta saamme nykyisten äänestäjien lisäksi myös nuoret ja tulevat sukupolvet innostumaan äänestämisestä?

Juha Rinta-Jouppi

Turku

Kommentoi