Suomi nousuun koodaamalla

Ensi vuonna peruskoulussa aletaan vihdoin opettaa ohjelmointia. Ikävä kyllä ohjelmointiosaamisen merkitystä ei vieläkään ymmärretä, koska opetukseen tarvittava aika otetaan lähinnä matematiikalle varatuista tunneista, joita nytkin on liian vähän.

Kouluissa opetetaan ainakin kymmentä kieltä, joita käytetään ihmisten välisessä kommunikoinnissa. Sen sijaan koneiden ohjauksessa tarvittavia ohjelmointikieliä ei ole tarkoitus opettaa vieläkään omana oppiaineenaan. Eli ylioppilaskirjoituksissa voi saada edelleen ainakin kuusi laudaturia jos osaa sanoa kuudella eri kielellä ”en ymmärrä mitä C#-kieli tarkoittaa”.

Suomen lama johtuu pitkälti siitä, että meillä työvoimakustannukset ovat kymmenen kertaa suurempia kuin Kiinassa. Tästä johtuen meidän täytyy teettää lisää töitä koneilla - ellemme halua laskea palkkojamme, pidentää työpäivää tai luopua eläkkeistä. Koneita ei kuitenkaan hallita puhuttujen kielten avulla, mutta ne tottelevat nöyrästi taitavan koodaajan ohjeita.

Tekniikka kehittyy siihen suuntaan, että tulevaisuudessa kaikkia koneita ja palveluja ohjataan softan avulla. Esimerkiksi traktori hoitaa toukotyöt ilman kuljettajaa, kännykkä kääntää suoraan puhutun suomen ranskaksi, virtuaalilääkäri tekee diagnoosin laboratoriotulosten perusteella ja sodissa vastapuolen yhteiskunta lamautetaan softan avulla.

Tietoyhteiskunnassa uudet tuotteet luodaan koodaamalla. Ohjelmoinnin avulla mm. luonnontieteellistä ja humanistista tietoa muutetaan helposti käytettävään muotoon. Tällöin meidän ei tarvitse ratkoa samoja ongelmia yhä uudestaan, vaan voimme keskittyä aivan uusien ongelmien ratkaisemiseen, ihmisten palvelemiseen ja filosofiseen mietiskelyyn.

Nykyinen suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa liian vähän päteviä koodaajia, joilla on hyvät tiedot myös matematiikan ja luonnontieteiden perusteista. Ilman näitä taitoja ohjelmoija ajautuu helposti pelkkien pelien kehittämiseen, joilla yhteiskuntaa ei nosteta lamasta.

Suomen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opetetaan ohjelmistokehitystä, mutta se keskittyy paljolti ohjelmistojen arkkitehtuuriin, projektien hallintaan ja laadunvalvontaan. Itse varsinaista ohjelmointikielien käyttöä ja koodausta opetetaan liian vähän, koska hyvistä koodareista on pulaa.

Netissä julkaistu koodaajan työpaikkailmoitus tuottaa helposti sata hakijaa, joista vain pieni osa puhuu suomea. Suomenkielisistä pätevistä hakijoista suurin osa haluaa johtaa projekteja, tai kehittää pelejä kehä kolmosen sisäpuolella.

Ohjelmistojen varsinainen koodaus voidaan tietysti teettää Kiinassa tai Intiassa, mutta käytännössä tämä tarkoittaa tietotaidon siirtämistä kilpailijoille, koska lähdekoodissa on koneen tai palvelun ohjaamiseen tarvittava äly ja logiikka. Alihankinta on myös riskialtista, jos tilaaja ei ymmärrä käytettyä ohjelmointikieltä. Lisäksi kulttuurierot viitekehyksessä ja ajattelutavassa aiheuttavat lisätöitä.

Viisikymmentä vuotta sitten metsurit ja levysepät loivat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan - nyt tarvitaan koodaajia. Lyhyesti sanottuna meidän tulee nostaa ohjelmoinnin ammatillista arvostusta ja aloittaa ohjelmoinnin opetus omana oppiaineenaan jo peruskoulun ensimmäisinä vuosina käyttäen oikeita ohjelmointikieliä, eikä mitään leikkikaluja, koska ohjelmointia oppii parhaiten ohjelmoimalla.

Antti Roine

Ulvila

Kommentoi