Suomen kilpailukyky on kunnossa

Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelman mukaan ”Kilpailukykymme on rapautunut 10-15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaita (Saksa ja Ruotsi) heikommaksi.

”Tuottavuusloikkana” hallitus vaatii yksikkötyökustannusten alentamista vähintään 5 prosentilla. Työaika pitenisi 100 tunnilla vuodessa. Se tekee 115 000 henkilötyövuotta palkatonta työtä. Palkkataso alenisi 5-7 prosentilla. Verottajan palkkatietojen mukaan se olisi 4,6 miljardin tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille. Ellei sitä hyväksytä, uhkaa hallitus rankaisutoimilla.

Puolueettomat asiantuntijat ja laaja tilastomateriaali osoittavat, ettei hallituksen väite Suomen huonosta kilpailukyvystä pidä paikkaansa. Hallitusmedia kuitenkin – kuten Ilkan pääkirjoitus 4.8. – orjallisesti levittää hallituksen numeroita ja väitteitä oikeina ja ainoana totuutena.

On harhaanjohtavaa käyttää pelkkiä työvoimakustannuksia kilpailukyvyn mittarina, koska ne ovat vain yksi osa lukuisten muiden tekijöiden joukossa: tuotantotilakulut, koneet, laitteet, energia, raaka-aineet, rahoituskulut, jne.

Mikä tässä oikein mättää? Sitä voi selvittää laajalla tilasto-otannalla ja muulla luotettavalla aineistolla.

Tämän jutun lähteitä: EUROSTAT, Maailman Talousfoorumi (World Economic Forum, WEF), OECD, ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tilastokeskus, VM, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (TUKUSETO) ja muut tahot.

Kilpailukyky on veteen piirretty viiva. Edes tilastoperusteet eivät verrokkimaissa ole samat. Eivät myöskään tuotteet. Esimerkiksi autoteollisuudella emme kilpaile Saksan ja Ruotsin kanssa. Kilpailukykytilastoissa ne kuitenkin ovat.

Yksistään vertailun lähtöajankohdan ja ajanjakson valinta vaikuttavat ratkaisevasti vertailun lopputulokseen. Toinen on se mitä verrataan; koko kansantaloutta, vai osaa siitä. Kilpailukykytilastot vaihtelevat sen mukaisesti. Niistä saa mitä tilaa.

Eurostat 2015 tilaston mukaan teollisuuden yksikkötyökustannukset 2013 olivat Suomessa ja Ruotsissa samaa tasoa, ja Saksassa näitä korkeammat.

Tukuseto kertoo tammikuun 2015 raportissaan, että Suomen tehdasteollisuuden kilpailukyvyn kolmatta vuotta jatkunut heikentyminen johtui käytännössä kokonaan euron vahvistumisesta, eivätkä nimelliset yksikkötyökustannukset enää kasvaneet kilpailijamaita nopeammin. Ruotsin oma kruunu on vahva kilpailuvaltti.

Maailman Talousfoorumin (WEF) kilpailukykyraportissa 2014-2015 Suomi on Euroopassa Sveitsin jälkeen kakkonen (maailman tilastossa 4:s), Saksa kolmas (5) ja Ruotsi kuudes (10). Raportti arvioi myös tulevaa kehitystä ja siten sopisi hyvin hallituksen osviitaksi.

Innovaation ja koulutuksen tason osalta WEF luokittelee Suomen maailman ykköseksi. WEF seuraa ja analysoi 144 valtion taloutta. Suomessa siihen yhteyksiä hoitaa ETLA.

Hallituksen väitteiltä Suomen rapautuneesta kilpailukyvystä rapautuu lähdeaineistossa pohja pois. ”Tuottavuusloikkaa” ei kilpailukykyyn tarvita. Kokonaan toinen juttu on miten talous saadaan elpymään.

Heikki Santala

järjestöneuvos Kauniainen

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset