Suomen ja ruotsin kielten välillä epäsuhta

Suomalaisuuden Liiton kieliosasto on huolissaan suomen ja ruotsin kielten epäsuhdasta. EU on päätöksillään luonut tilanteen, jossa muilla kuin kotoperäisillä suomalaisilla, etenkin ruotsalaisilla, on kielellinen erityisasema Suomessa.

Suomi on Yhdistyneiden kuningaskuntien erotessa EU:sta ainoa EU-maa, jonka toinen virallinen kansalliskieli on kilpailevan naapurimaan virallinen kieli. Tämän Ruotsi ja ruotsalaiset ovat myös osanneet käyttää hyväkseen EU:n sisämarkkinoilla. Suomen ja Ruotsin kielioloja tulisikin harmonisoida vastaamaan toisiaan.

Suomalaisuuden Liiton kieliosaston mielestä ruotsalaisilla yrityksillä on kohtuuton kilpailuetu suhteessa suomalaisiin yrityksiin, sillä Suomessa etiketteihin laitetaan tekstitys ja ohjeet suomen lisäksi myös ruotsiksi. Tämä ei missään tapauksessa ole tasavertaista kohtelua suomen ja ruotsin kielten välillä, vaan lisää entisestään vääristynyttä epäsuhtaa.

Suomen ja Ruotsin välisissä valtiollisissa suhteissa suomalaisilta edellytetään väestömme enemmistölle vieraan kielen käyttöä. Ruotsin viranomaiset puolestaan voivat käyttää viestinnässään omaa äidinkieltään. Äidinkielen puhuja on aina edullisemmassa asemassa vieraan kielen puhujaan nähden. Ruotsi myös säästää ison summan julkisissa menoissa, kun se ei edellytä koko väestöltä vähemmistökielen opiskelua kaikilla kouluasteilla.

Suomalaisuuden Liiton kieliosaston mielestä valtiovallan tulisi miettiä keinoja, joilla se edesauttaisi suomen ja ruotsin kielten epäsuhdan poistamista. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että englannin kieli virallistettaisiin.

Suomalaisuuden Liiton kieliosaston mielestä englannin kielen virallistaminen olisi kohtalokas virhearviointi suomen kielen kannalta, eikä korjaisi vallitsevaa epäsuhtaa suomen ja ruotsin kielten välillä. Kolmas virallinen kieli olisi nykyisissä oloissa aivan liian raskas hallinnollinen taakka veronmaksajille.

RITVA PUOLAKKA

Suomalaisuuden Liiton kieliosasto

Vantaa

Kommentoi







Luetuimmat pääkirjoitukset