Seinäjoki houkuttelee asiantuntijoita

Toimittaja Riitta Nikkarikoski kirjoitti 14.8. Ilkka-lehdessä, ettei asiantuntijuus ole lähtöisin Seinäjoelta. Tässä yhteydessä hän käsitteli erityisesti yliopistokeskusta ja sen toimintaa. Nikkarikosken kanssa on helppo olla samaa mieltä: asiantuntijuus on maakunnalle tärkeää. Kirjoitus sisälsi joitain yliopistokeskuksen arjelle vieraita tulkintoja, joten muutama asia on tärkeää tarkentaa.

Yliopistokeskus on yliopistojen toimintaa Seinäjoella. Seinäjoki näkyy yliopistojen organisaatiokartassa. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Esimerkiksi, kun viime syksynä Tampereen yliopisto avasi sähköisen tenttimahdollisuuden Seinäjoella, yliopisto halusi taata Seinäjoen kampukselle samantasoiset tenttipalvelut kuin pääkampukselle Tampereelle. Yliopisto ei halunnut puhua Seinäjoelle siirretyistä tenteistä eikä etäispalveluista vaan yliopiston peruspalveluista Etelä-Pohjanmaalla.

Yliopistokeskuksessa työskentelee noin sata henkilöä. Heidän työpaikkansa on täällä. Pääsääntöisesti heillä ei ole muuta tehtävää yliopistolla, josta saisi palkkaa. Tästä syystä seinäjokelaista yliopistotoimintaa kannattaa puolustaa ja niin myös aktiivisesti tehdään. Tästä esimerkkinä on vaikkapa rytmimusiikin maisterikoulutuksen saaminen Seinäjoelle. Koulutusohjelma on ainutlaatuinen koko Suomessa.

Yliopistokeskuksen toimintakonseptiin sisältyy selkeä tulosvastuu. Professoreiden tehtävänä on luoda tutkimusryhmiä. Ryhmä syntyy, kun tehdään ympäröivän elinkeinoelämän ja palvelujen kannalta hyödyllisiä asioita. Jos ryhmää ei synny, työ ei jatku. Aivan samoin on koulutuksessa. Tehtävänämme on suunnitella alueen osaamista vahvistavaa koulutusta. Jos koulutusohjelma ei ole houkutteleva, ei ole opiskelijoita eikä tarvetta kouluttajille tai koulutuksen suunnittelijoille.

Yliopistokeskuksen tutkimusryhmissä työskenteli viime vuonna 19 tutkimusjohtajaa ja 45 tutkijaa Etelä-Pohjanmaalla. Ryhmien jäseniä oli myös muualla Suomessa ja ulkomailla. Valtakunnallisten ja kansainvälisten hankkeiden kautta eteläpohjalaiset yritykset pääsevät mukaan suomalaisten huippuyritysten kehitysprojekteihin: kannattaa olla mukana siellä, missä kovinta osaamista tehdään.

Yritysten palaute on ollut hyvää. Yliopistokeskuksessa oli viime vuonna yli 3 700 opiskelijaa. Heistä runsas 500 tavoittelee yliopistollista tutkintoa. Yliopistokeskuksen toiminnan tuella on maakunnassa tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 50 lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Syntyy jatkuvasti uutta asiantuntemusta, jota Suomessa arvostetaan.

Tietoyhteiskunnassa suurin uhka on eristäytyminen. Tämä koskee koko Suomea. Kilpailukyvyn kannalta on arvioitu suureksi uhaksi, että Suomi ei houkuttele ulkomaisia tutkijoita. Heidän kauttaan syntyy elintärkeä vuorovaikutus kansainvälisten osaamiskeskusten kanssa. Seinäjoki on pystynyt houkuttelemaan tutkijoita. Tutkijahotelli on ollut palvelu, jonka kautta on helpointa liittyä akateemiseen yhteisöön. Hotelli on eteläpohjalainen innovaatio, joka on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa.

Toivomme luonnollisesti, että moni asiantuntija asettuisi Seinäjoelle. Siitä on etua. Kokonaisuutena asiantuntijoiden työn arvo ja vaikuttavuus eivät kuitenkaan riipu siitä, missä he ovat kirjoilla.

Juha Alarinta

tutkimusjohtaja Seinäjoen yliopistokeskus







Luetuimmat pääkirjoitukset