Puoluekohtaiset ehdokaslistat lähidemokratian haitta

Seuraavien kunnallisvaalien ehdokasasettelu on käynnissä, ja yhtä vaikeaa on uusien ehdokkaiden hakeminen kuin aina ennenkin. Tulevassa maakuntahallinnon jälkeisessä tilanteessa, jossa kuntiin jäävät palvelut ovat yhä enemmän ja yhä selvemmin paikallisia peruspalveluja, päättäjiksi tarvittaisiin tavallisia arjen osaajia.

Miksi yleisistä ja paikallisista asioista aidosti kiinnostunut esimerkiksi kyläyhteisössä aktiivinen kuntalainen melkein poikkeuksetta torjuu ajatuksen kunnallisvaaliehdokkuudesta? Vuosikymmenien mittaan on näiden keskustelujen kaava säilynyt hyvin samanlaisena. Ensin ajatus torjutaan yleensä ajanpuutteeseen vedoten ja kun valtuustotyön sisältö ja ajankäyttöä koskevat keskustelut on käyty, päästään pikkuhiljaa torjuntaan johtavien todellisten syiden sisälle.

Ei haluta tai uskalleta liputtaa minkään ryhmän puolesta. Syy on kliseinen käsitys politiikan tekemisestä ja vastemielisyys ehdokkuuteen liittyvästä leimautumisesta. Taustalla on usein sukujen, työyhteisöjen, ym. arvot, odotukset ja ehkä valintaan liittyvä omankin epävarmuus.

Ei myöskään kerta kaikkiaan nähdä asiallista yhteyttä puolueittain tapahtuvan ehdokasasettelun ja päätettävissä olevien paikallisten asioiden sisällön välillä, päätöksentekoon liittyvät vastakkaiset intressit kun eivät löydy puolueiden välillä, vaan ennemminkin kylien ja keskuksien välillä, eri sukujen ja muiden yhteisöjen välillä, kunnan työntekijöiden ja yksityisten yrittäjien välillä, maanomistajien ja yhteisten tarpeiden välillä, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden välillä.

Tulevat kunnallisvaalit eivät enää entiseen tapaan ratkaise maakunnallisten elinten, kuntayhtymien ym. laajempia asioita käsittelevien elimien edustuspaikkoja. Näiden kuntatasoa laajempien ja erilaisia puoluekohtaisiakin linjausvaihtoehtoja sisältävien asioiden päätöksen teko siirtyy maakuntavaltuustoille. Kuntavaalia paremmin tulevat maakuntavaalit antavat paikallispoliitikoille ja poliittisille puolueille mahdollisuuden mittauttaa kannatuksensa sekä maakunnan asukkaille mahdollisuuden laajempaan vaikuttamiseen.

Mielestäni kunnallisvaali voidaan nyt käydä korostetusti paikallisten asioiden ympärillä. Tämä toteutuisi nykyistä ehdokasasettelua paremmin, ainakin pienemmillä paikkakunnilla, nykyisten ryhmien neuvottelemalla yhdellä yhteisellä listalla. Yhdellä listalla käytävät kunnallisvaalit poistaisi monia ehdokkaaksi asettumisen esteitä. Selkeä henkilövaali helpottaisi äänestäjän valintaa juuri hänen intressejään, arvojaan ja tavoitteitaan edustavan ehdokkaan valitsemisessa.

Ehdokkaat eivät enää voisi asettua puolueen kuntavaaliohjelman naamion taa vaan joutuisivat selkeästi tuomaan esiin oman kantansa paikallisesti tärkeisiin ja ajankohtaisiin asioihin. Mikään ei estäisi edelleenkin ehdokasta tuomaan esiin myös omat arvonsa ja niin halutessaan tietysti myös puoluekantansa.

Uuden maakuntahallinnon syntyessä vasta uudistettu kunnallislaki on saman tien vanhentunut. Lain valmistelussa ei maakuntahallintoa ja sitä kautta kuntien uutta asemaa ole voitu huomioida. Nykyinen puolueiden paikallisyhdistysten ja kunnallisjärjestöjen huseeraaminen kunnallisessa päätöksenteossa on haitallista ja monella tavalla häiritsee lähidemokratian toteutumista kuntatasolla.

SEPPO TUOMISALO

kunnanvaltuutettu Vimpeli

Kommentoi