Poliisi organisaationa on miehinen linnake

Ilkassa oli heinäkuussa artikkeli, jossa käsiteltiin poliisipäälliköiden sukupuolijakaumaa. Minulle ei tullut yllätyksenä tieto, että Suomessa ei ole yhtään naispuolista poliisipäällikköä.

Se, mistä artikkelissa ei puhuttu ja mitä jäin kaipaamaan, on keskustelu naisten häviävän pienestä osuudesta alipäällystö (ylikonstaapeli) ja päällystö (komisario, ylikomisario) -viroissa, lukuun ottamatta Helsingin ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksia.

Kun tarkastellaan tilastoja henkilöstörakenteen osalta, nähdään, että esimerkiksi Pohjanmaan poliisilaitoksessa on naisia poliisivirassa seuraavasti: päälliköt 0, päällystö 0, alipäällystö 2 (joista toinen määräaikainen) sekä miehistö 16. Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksella tilanne on seuraava: päälliköt 0, päällystö 2 (toinen määräaikainen), alipäällystö 2 ja miehistö 18. Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen vastaavat luvut ovat: päälliköt 0, päällystö 0, alipäällystö 3 ja miehistö 13.

Virkasuhteen laatua (vakituinen, määräaikainen) kuvaavista tilastoista on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan poliisilaitosten kohdalta nähtävissä, että naisen osana on määräaikaisuus miestä tavallisemmin. Esimerkiksi Pohjanmaan poliisilaitoksella oli vuonna 2005 naispoliiseista 14 prosenttia määräaikaisia, miesten vastaavan prosenttiosuuden ollessa 2,2. Pohjanmaan poliisissa on tilanne kuitenkin parantunut, sillä vastaavat luvut vuodelta 2013 ovat 7,8 prosenttia (määräaikaisessa virassa oleva nainen) ja 4,4 (määräaikainen mies).

Etelä-Pohjanmaan laitoksen osalta tilanteessa ei ole naisten kannalta tapahtunut kehitystä. Tuoreimmat naisten määräaikaisia virkoja kuvaavat luvut ovat päällystön osalta 50 prosenttia ja miehistön 22. Miesten vastaavat luvut kuluvalta vuodelta Etelä-Pohjanmaan laitoksella ovat 7,7 ja 7,9.

Poliisi organisaationa on erittäin miehinen linnake. Tässä hierarkkisessa ja vanhakantaisessa organisaatiossa urakehitys on täysin riippuvainen nimitysvaltaa omaavasta tahosta, joka on sataprosenttisesti miehinen. Naisilla on kuitenkin ollut jo vuosikymmenien ajan mahdollisuus hakeutua poliisikoulutukseen ja kouluttautua päällystötasoisiin tehtäviin asti.

Lisäksi alipäällystö/päällystövirkojen kelpoisuusehdoissa rinnastetaan soveltuva alempi ja ylempi korkeakoulututkinto poliisihallinnon sisäisiin koulutusohjelmiin. Poliisiammattikorkeakoulun tilastosta on nähtävissä, että poliisin henkilöstöstä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vuonna 2012 oli 7,8 prosenttia naisia ja 5,49 miehiä eli organisaation käytössä oli 247 korkeasti koulutettua naista ja 411 miestä.

On siis turha väittää, että poliisinaisten joukosta ei löydy koulutettuja ja ansioituneita hakijoita. Kokemuksen puute ja sen hankkimisen vaikeus poliisiorganisaatiossa on todennäköisesti se pullonkaula, jonka johdosta urakehitys vaikeutuu: jos organisaatio esimiehet etunenässä eivät anna mahdollisuutta kartuttaa kokemusta, on uralla eteneminen mahdotonta. Ei kukaan päälliköistäkään ole koppalakki päässä tähän maailmaan syntynyt, mutta kummasti miesten katsotaan olevan pelkästään sukupuolensa perusteella virkaan sopivampia.

1.1.2014 on tarkoitus, että kolme laitosta (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) yhdistyvät PORA III - hankkeen myötä. Jännityksellä odotan, miten päällystön paikat jaetaan. Pieneneekö naisten osuus alipäällystö- ja päällystöviroissa entisestään siirryttäessä suurempaan yksikköön? Nyt on mielestäni korkein aika keskustella asiasta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että jos olet nainen ja poliisi, saat kunnian olla enemmistönä määräaikaisuuksia jaettaessa ja häviävän pienessä vähemmistössä alipäällystö- ja päällystövirkanimityksissä. Tiedän, että eroja löytyy yksilöiden välillä, mutta erot eivät saisi olla näin räikeästi sukupuolesta riippuvaisia. Tällaista toimintaa voi kutsua tasa-arvon vastaiseksi.

(Lähde: Poliisin intranet Seitti, Polstat-järjestelmä).

Piia Kattelus (kesk.)

HTM vanhempi rikoskonstaapeli Kitinoja







Luetuimmat pääkirjoitukset