Peura, Suomen vaarallisin eläin

Kolmenkymmenen vuoden aikana punkkien ja niiden aiheuttamien tautien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, samaan tahtiin peurojen, kauriiden ja hirvien levinneisyyden kanssa. Tämä ei ole sattumaa, koska nimenomaan peurat ja kauriit toimivat punkkien väli-isäntinä.

Peura ei itse kärsi punkeista, mutta tarjoaa vuodessa ruuan parille tuhannelle punkkinaaraalle, jotka kukin munivat 1000–3000 uutta yksilöä. Kauriit eivät juuri pelkää ihmistä, vaan levittävät nämä miljoonat verenhimoiset punkit ihmisten pihoihin ja puutarhoihin.

Myös muut nisäkkäät kuten myyrät ja hiiret toimivat punkkien väli-isäntinä. Näiden kanta kuitenkin romahtaa säännöllisin väliajoin ja siksi punkkikanta pysyisi aisoissa, jos peuroja ei olisi. Tutkimusten mukaan punkeista on helppo päästä eroon hävittämällä alueelta hirvieläimet.

Tilastojen mukaan vuosittain borrelioosiin sairastuu lähes 7000 ihmistä ja puutiaisaivokuumeeseen noin 50 ihmistä. Moni sairastuneista invalidisoituu tai jopa kuolee näihin tauteihin. Todennäköisesti todelliset määrät ovat merkittävästi suurempia, koska lääkärit eivät tunnista oireita ja ohjaavat sairastuneet psykiatrien hoidettaviksi. Tämän lisäksi punkit levittävät myös muita tauteja ja loisia, joiden tutkimus on vasta aluillaan.

Puutiaisten aiheuttamat sairaudet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, koska niiden epämääräiset oireet ja väsymys laskevat työtehoa, puhumattakaan ihmisten ja heidän perheidensä kärsimyksistä. Kummallista, että syyt ja seuraukset yritetään vaieta kuoliaaksi, vaikka kyse on tuhat kertaa suuremmasta asiasta kuin esimerkiksi rokotusten aiheuttamista sivuvaikutuksista.

Todennäköisesti myös hirvikärpäset levittävät erilaisia tauteja, kuten borrelioosia ja loisia. Tämän lisäksi ne tekevät luonnossa ja puutarhoissa liikkumisen tukalaksi parhaaseen marja-aikaan. Hirvikärpästen leviäminen johtuu pelkästään hirvikannan kasvusta, koska yksi hirvi toimii tuhansien hirvikärpästen toukkien hautomona.

Viime aikoina ruokinnan avulla on yritetty nostaa myös villisikojen määrää Suomen luonnossa, seurauksista välittämättä. Virossa sikatiloja on jouduttu lopettamaan villisikojen levittämän sikaruton takia. Saaliseläinten määrän kasvu on lisännyt myös susien ja karhujen määrää. Samalla vaarallisten ekinokokki loisten leviämisen riski suomalaisiin marjametsiin on kasvanut.

Alun perin, sata vuotta sitten, Suomen luonnossa villieläinten määrä oli kohtuullinen metsästyksen ansiosta. Nykyään villieläinten määrä on dramaattisesti kasvanut, koska niitä on alettu laiduntaa ja ruokkia luvatta ihmisten puutarhoissa, pihoilla, pelloilla, metsissä ja puistoissa. Tässä mielessä ne eivät enää ole villieläimiä, vaan karjaa, jonka holtittomasta hoidosta aiheutuu järkyttävä lasku yhteiskunnalle.

Ongelmat ovat helposti ratkaistavissa aitaamalla villieläimet luonnonsuojelualueille tai sopiville laitumille, samaan tapaan kuin karjankasvattajat tekevät. Demokratiassa voimme päättää, arvostammeko suurriistan metsästystä, vai luonnon virkistyskäyttöä.

Antti Roine

Ulvila

Kommentoi