Oliko Santeri ”alkiolainen”?

Tällä jutullani en halua järkyttää tahallisesti Suomemme merkittävimmän maaseutuliikkeen perustuksia. Maalaisliitto-keskustan valtavaa merkitystä koko valtiollisessa, liki 100-vuotiaassa kehityskulussa ei ole mitään syytä väheksyä eikä sitä tarvitse myöskään erikseen pönkittää.

Alkiolla oli hyvin tärkeä arvo nuorisoseuraliikkeen raittiushengen virittäjänä ja tämän Ilkka-lehden perustajana. Tässä tarkastelen vain tuoreen Timo Laanisen esitelmän yllättävää löytöä ns. alkiolaisen kansanliikkeen perustajan Santeri Alkion (1862–1930, alk. Filander) hengellisestä ajattelusta.

Laanisen Laihialla vastikään pitämässä Alkio-arviossa nousi esiin suomalaisen ruumiin-, sielun- ja hengenmaiseman monipuolisuus. Alkio oli teräväsanainen luterilaisen kirkon arvioija ja sen herätysliikkeiden kriitikko. Itsenäisen kansamme uskonnollisuutta sopii tarkastella myös yhteiskunnalliselta kannalta. Sen syvällisyyteen vaikutti alkiolainen raittiusliike suuresti.

Laaninen paljastaa Alkion olleen rukoileva kirjailija, poliitikko ja ideologi. Olipa talonpoikais-räätälin ja kauppiaan suvussa mukana vaikutteita myös vahvasti kansainvälisestä setlementtiliikkeestä, joka S. Sireniuksen myötä herätti myös Alkiota suuresti. Ahkeran työnteon ihanne sopi luontoihminen Alkiolle vallan mainiosti.

Itselleni merkittävin ja yllättävin löytö on Alkion kristinuskon outo tulkinta, mitä tulee Jumalan kolminaisuuteen, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Alkio ei tunnustaudu Jeesuksen jumaluuden kannattajaksi, vaan pitää Kristusta lähinnä tärkeänä profeettana. Väistämättä käsitys lähentyy Amerikasta maahamme 1910-luvulla rantautuneeseen vartiotornilaiseen uskonnollisuuteen eli jehovalaisuuteen.

Hämmentävää on, miksi Alkiolle eivät maakunnan vahvat herätysliikkeet, evankelisuus ja herännäisyys kelvanneet. Jotenkin luulen edellä mainitsemieni vierasliikkeiden olleen suurin syy Alkion omaperäiseen uskonnollisuuteen.

Nykypäivän keskusta tuskin tunnistaisi aateisänsä julistusta ainakaan näistä Santerin ajatuksista.

J. PESONEN

Alajärvi

Kommentoi